Perjantaina nähtäville asetettavassa asemakaavan muutoksessa Kuusamon ydinkeskusta neljäntienristeyksen alueella on luonnosteltu tiiviiksi toimisto- ja liikerakennusten kokonaisuudeksi, jossa kohoaa viisikerroksisia taloja - selkeänä kaupunkikeskuksen merkkinä.
Niiden ympärillä levittäytyy niin ikään tiivis asuinrakennusten alue ja valtasuoni Kitkantien itälaidalla avautuu parin tuhannen neliön "tapahtumatori", josta voi silmäillä läheisen Kirkkolahden maisemia.
Lahden keskellä olevan Kirkkosaaren yli Lahdentauksen alueelle johtaa kevyenliikenteen silta, joka korostaa rannan laajaa viherreittien verkostoa.
Kaavaa valmistelleiden kaavoituspäällikkö Mika Mankisen ja arkkitehti Vuokko Panula-Onton mielestä kaupungin toinen tori on ikään kuin julkinen olohuone, joka on osaltaan muovaamassa ytimen luonnetta jalankulkupainotteiseksi.
Autojen parkkipaikat Kitkantien varrelta vähenevät nykyisestä puoleen niiden keskittyessä neljälle laajemmalle parkkialueelle neliönmuotoisen ydinkeskustan kulmissa. Myös rakennusten alle paikoitustiloja on määrä rakentaa.
"Ydinkeskustan liike-elämää kaavamuutos tulee vilkastuttamaan siten, että uudet päivittäistavarakaupat sallitaan vain sinne ja lisäksi alueelle ohjataan erikoistavaraliikkeiden sijoittumista", Mika Mankinen toteaa.
Konsultti vauhdittajaksi
Kirkonseudun asemakaavan muutosalue käsittää kaikkiaan 230 hehtaaria sen ulottuessa Ouluntien vartta myötäillen aina Torangin risteykseen, jossa kaupungin suuret marketit sijaitsevat. Tämä osa kaava-alueesta on varattu tilaa vaativan kaupan tarpeisiin, esimerkiksi uusille autoliikkeille.
Jotta ydinkeskustan kehittäminen pääsisi ripeästi vauhtiin, kaupunki aikoo palkata konsultin pohtimaan kaavamuutoksen esille nostamia kysymyksiä.
"On selvitettävä muun muassa alueen yrittäjien ja kauppaliikkeiden halukkuus muutosten toteuttamiseen ja myös se, onko ulkopuolisilla ketjuilla kiinnostusta hakeutua alueelle", Mankinen sanoo.
Keskeisimpien kortteleiden osalta rakennusoikeudet nousevat enimmillään 2,5-kertaisiksi nykyiseen kaavaan verrattuna, mikä merkitsee kiinteistöille melkoista arvonnousua.
Mankisen mukaan kyse on kaikkiaan 400 000-500 000 eurosta, jonka maanomistajat joutuvat maksamaan kaupungille. Saamansa korvaukset kaupunki tulee sijoittamaan esimerkiksi alueen viherväylien rakentamiseen.