Helsinki
Keskustan varjobudjetin linjaukset tarjoavat eduskuntaryhmän puheenjohtajan Mauri Pekkarisen mukaan maltillisesti elvyttävää ja työllistävää finanssipolitiikkaa. Pekkarinen lupaa työllisyyden parantuvan vähintään 12 000-13 000 työllistetyn verran ensi vuonna, jos keskustan menolisäykset toteutetaan.
Keskustan eduskuntaryhmä esitteli perjantaina tuhdin paketin omia vaihtoehtojaan. Paketti sisälsi varjobudjetin, tilinpäätöksen nykyisen hallituksen työstä ja uuden työllisyysstrategian.
Demarit ehtivät luvata 100 000 uutta työpaikkaa ensi vaalikaudella. Keskusta löi paremmaksi. Sen laatiman työllisyysstrategian avulla arvioidaan pitemmällä tähtäimellä syntyvän jopa 50 000 työpaikkaa vuositasolla.
"SDP:lla hienoja tavoitteita"
Keskustaryhmän työllisyysryhmää vetänyt kansanedustaja Maria Kaisa Aula piti demareiden tavoitetta hyvänä.
Aula kehui, että SDP asetti puoluevaltuustossa uusia hienoja tavoitteita työttömyyden alentamiseen. "Hyvä niin, mutta nyt on aika siirtää keskustelu tavoitteiden ohella myös keinoihin. Keskusta ei pelkästään aseta tavoitteita vaan esittää myös keinoja."
Hallitukselta ovat keskustan mukaan jääneet tekemättä työttömyyttä alentavat konkreettiset päätökset. "Olemme saaneet seurata kiivasta nokkapokkaa kokoomuksen ja SDP:n välillä", Aula sanoi.
Aula korosti, että tuloveron yleinen alentaminen ei ole tehokas keino luoda työpaikkoja esimerkiksi palvelualoille myös vähemmän koulutetuille. "Palkkojen alentamista emme pidä mahdollisena. Jäljelle jäävä tehokas keino sen sijaan on työantajamaksujen huomattava alentaminen niin, että se kohdistuu alhaisille palkkatasoille."
Työttömyyden alueelliset erot hallitus on Aulan mukaan kokonaan laiminlyönyt. Hän muistutti, että erot ovat kasvaneet eivätkä suinkaan kaventuneet. "Ilmeisesti hallitus on kuvitellut, että muuttoliike hoitaa asian."
"Suomen on reagoitava nopeasti budjettiratkaisuilla työllisyyttä vahvistavalla tavalla. Tähän Suomella on myös varaa", Pekkarinen tähdensi.
Emu-tasapainoon heikennys
Pekkarisen mukaan maailmantalouden taantuma ja näkymien epävarmuus ensi vuodelle ovat asettamassa talouspolitiikalle suuria haasteita. "Työttömyys uhkaa kääntyä nopeaan kasvuun, vaikka jo lähtötaso on korkea."
Pekkarinen myönsi, että esitykset heikentävät valtion budjettitasapainoa ensi ja tänä vuonna yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla. Laskelmassa on otettu huomioon menolisäykset, veromuutokset ja työllisyyttä parantavien toimien vaikutukset.
"Paremman työllisyyden ja kärjistyneimpien yhteiskunnallisten ongelmien lievittämiseksi se on mielestämme erittäin perusteltua", Pekkarinen korosti.
Hän tähdensi, että esityksillä on pieni vaikutus Suomen julkisen talouden niin sanottuun Emu-tasapainoon. Lisäykset heikentävät budjettiylijäämää vajaalla 0,15 prosenttiyksiköllä.
Pekkarinen kuvaili nykyisen hallituspohjan taipaletta "kasvun ja kahtiajaon" kaudeksi. "Lipposen hallitusten kahdeksan vuoden tilinpäätös on jättämässä jälkensä vahvan kasvun, mutta ennätysmäisen sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen kahtiajaon kauden."
