Keskusta liputtaa varovasti sen puolesta, että Suomessa voidaan järjestää kansanäänestys EU:n perustuslaista. Keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa sunnuntaina muotoiltiin Eurooppa-kannanottoa aavistuksen verran myötämielisemmäksi kansanäänestykselle.
Kansanäänestyksen järjestäminen on oltava mahdollista EU:n koskevissa asioissa, mutta sen käytön on oltava harkittua. Kansalta kysyminen on tarpeellista esimerkiksi silloin, kun unionin perusluonne muuttuu olennaisesti.
Euroehdokas, kansanedustaja Hannu Takkulan (kesk.) mielestä kansanäänestys on järjestettävä, jos Suomi menettää paikan EU:n komissiossa. Takkulan mukaan oma komissaari on pienelle maalle elintärkeä asia.
Takkulan mielestä olisi vakavasti pohdittava, pitäisikö kaikissa EU:n jäsenmaissa järjestää samanaikaisesti kansanäänestys perustuslaista. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder väläytti samaa viime viikolla.
Keskustan varapuheenjohtaja, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki tunnustaa suhtautuvansa henkilökohtaisesti hyvin varauksellisesti kansanäänestykseen.
Hänen mukaansa unionin luonteessa ei ole tapahtumassa sellaista perustavanlaatuista uudistusta, että kansalta pitäisi siihen kysyä kantaa.
Oma komissaari
Suomelle ykkösasia
Lehtomäen mielestä kansanäänestystä ei pidä järjestää vain sen takia, että se lisäisi kansalaisten EU-tietoisuutta. Hän patistaa enemmänkin EU-vaalien yhteydessä kampanjoimaan unioniin liittyvistä teemoista. "Kansaäänestys ei voi olla tiedotuskampanjan väline."
Lehtomäen mukaan Britannian mahdollinen kansanäänestys voi lisätä muissa jäsenmaissa paineita kansanäänestykseen.
Euroedustaja Kyösti Virrankosken (kesk.) mukaan kansanäänestys on tarpeen, koska perustuslaki kasvattaisi Euroopan parlamentin valtaa. "Alue- ja maatalouspolitiikka siirtyvät parlamentin päätöksenteon piiriin."
Varovaisemmalla linjalla oli euroedustaja Samuli Pohjamo (kesk.). Hänen mielestään kansanäänestyksen tarve on arvioitava perustuslakineuvottelujen päätyttyä.
Lehtomäki pitää oman komissaarin säilyttämistä Suomen ykköstavoitteena perustuslakineuvotteluissa. Hän kiistää, että hallitus olisi muuttamassa neuvottelutavoitteitaan. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsittelee Suomen hvk-tavoitteita ensi perjantaina.
Lehtomäki myöntää, että komission jäsenten on edustettava unionin etua eikä jäsenmaiden. "Komission päätöksenteossa ei ole kuitenkaan haitaksi, että komissaareilla on tausta ja linkitys kaikkiin jäsenmaihin. Se tuo komissioon eri jäsenmaiden olosuhteiden ymmärrystä."
"Tässä ei ole kysymys pitkän tikun vedosta", Lehtomäki kommentoi väitteitä, että Suomi voisi luopua komissaarista, jos saisimme ministerineuvostossa vahvemman ääniosuuden.
Lehtomäki ei Takkulan tavoin koplaa komissaarin salkkua ja kansanäänestystä keskenään.
Väyrynen irtaantui
puolueen EU-ohjelmasta
Euroedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) järjesti puoluevaltuuskunnassa oman operaation kaikkia muita vastaan. Hän ei hyväksy valtuuskunnassa yksimielisesti hyväksytyn Eurooppa-kannanoton linjauksista.
Väyrynen ilmoitti, ettei hän voi lähteä vaaleihin keskustan ohjelmalla, koska se perustuu epärealistiseen arvioon Euroopan tilasta. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että Väyrynen peruisi ehdokkuuden.
Väyrynen ei hyväksynyt pääministerin, puolueen puheenjohtajan Matti Vanhasen johtopäätöstä, että EU:ta on kehitettävä kokonaisuutena.
Vanhasen mukaan EU:n sisälle ei tule luoda rajalinjoja tai valtapoliittista ydintä, vaikka käytännön asioissa eri maiden kehityserot ja olosuhteet otetaan huomioon.
Väyrynen korosti, että EU on jo eriytynyt ja eriytyy edelleen. Hän aikoo valmistella oman ohjelman vaaleihin.
"Paavon tapa tehdä
vaalikampanjaa"
Vanhanen kiisti, että Väyrysestä olisi tullut rasite puolueelle. "Jokaisella euroehdokkaalla voi olla oma ohjelmansa, jossa on omat persoonalliset vivahteet."
Vanhanen muistutti, että laajenevien Eurooppa-kehien mallista on väitelty puolueessa lähes viisi vuotta. "Nyt siitä ei enää edes äänestetty", hän lisäisi.
Keskustan varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi leimasi Väyrysen operaation "Paavon tavaksi tehdä vaalikampanjaa."
Keskusta lähtee eurovaaleihin tunnuksella "Enemmän Euroopasta". Puoluevaltuuskunnalle esittäytyi sunnuntaina viisitoista euroehdokasta. Joukosta puuttuivat mm. kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki ja tv-tuottaja Kari Salmelainen.