Oulun suosikkiasuinalueet löytyvät keskustasta, Heinäpäästä, Mäntylästä ja Tuirasta, jotka ovat jo pitkään pysyneet muuttovoittoisina. Kestosuosikeihin kuuluu myös Höyhtyä.
Viimeisimmät tiedot postinumeroalueiden nettomuutosta osoittavat keskustan lisäksi myös vuonna 2005 tilaston kärkeen kiilanneen Kuivasjärven suosion.
"Kuivasjärvelle piristystä näyttää tuoneen Kuivasrannan uusi asuinalue. Sen myötä asukkaiden keski-ikä on laskenut ja asuntojen vaihtovilkkaus noussut", perustelee Kuivasjärven singahtamista listan kärkeen Oulun yliopiston maantieteen laitoksen professori Jarmo Rusanen, joka on selvittänyt Oulun postinumeroalueiden nettomuuttoa eli alueelle muuttaneiden ja alueelta lähteneiden erotusta.
Ikärakenne vaihtelee
Sen sijaan miinuksella muuttotilastoissa ovat jo pidempään olleet Pyykösjärvi, Koskela ja Kontinkangas. Niistä kaikista löytyy alueita, joilla väestö on aina vähentynyt.
"Näiden alueiden negatiivinen kehitys liittyy osin ikärakenteeseen, ja niissä rakennemuutos odottanee tuloaan", arvioi Rusanen.
Rusasen mukaan Oulun asuinalueiden välillä on yllättävän vähän radikaaleja eroja, ja toisin kuin urbaanilegendat väittävät, ei ainakaan muuttotilastoista ole tunnistettavissa ongelma-alueita tai pysyviä väestökatolähiöitä.
"Kuitenkin on otettava huomioon, että suurempi osa Oulun postinumeroalueista menettää väestöään enemmän kuin saa sitä", Rusanen huomauttaa.
Uusien alueiden kaavoittaminen näkyy nettomuuttoprosenteissa piikkinä juuri Kuivasjärven ja Mäntylän kohdalla, jonka ikärakenne on suosikeista nuorin. Keskustan muuttovoittoa selittää osaltaan myös alueen tiivistyminen ja runsas kerrostalokanta. Juuri nämä alueet ovat myös ahkerimpien muuttajien eli nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa.
"Ouluun muutetaan ympäristökunnista sinänsä aika vähän. Pääasiassa muuttoliike koskee nuoria, 16-30-vuotiaita, jotka tulevat opiskelemaan ja töihin Ouluun. Ja nuoret, pääasiassa opiskelijat, eivät taas muuta omakoti- tai rivitalovaltaisille alueille", selittää Rusanen.
Sisäinen muutto vilkasta
Oulu on saanut väestönkasvua viime vuosina 1500-2000 henkilöä samalla kun se menettää perheellistä väkeä ympäristökuntiin.
"Tässä tulevat selvästi esille asuntokantaerot. Alueelta muuttaneiden osuus on selvästi pienin omakoti- ja rivitalovaltaisilla alueilla, eli olisivatko nämä niitä oululaisten toivekohteita. Suosikkikohteita voivat olla myös ne alueet, joissa omistusasumisen osuus on suurin", Rusanen pohtii.
Oulu ei alueelle muuttaneiden ja alueelta lähteneiden määrissä juurikaan eroa muista suurista kaupungeista. Sen sijaan alueen sisällä muuttaneiden vertailussa Oulu on kaupunkien ykkönen.
Rusasen mukaan tämä voi kertoa sopivan hintaisista tai kokoisista asunnoista tai vuokra-asuntokannasta. Pienet nettomuuton prosenttiosuudet selittänevät tyytyväisyyttä alueisiin.
Rusasen mukaan vuosina 1970-2006 tapahtuneet väestömuutokset ja ennusteet vuosille 2030-2040 noudattelevat tuttua linjaa, eli yliopistokaupunkien suosio säilyy ja myös niiden ympäristökuntien väestömäärän ennustetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Rusasen mukaan tilanne Oulun seudulla on tasapainoinen ja ihanteellinen. "Oulu on Pohjois-Suomen veturi, ja pitää toivoa, että tilanne pysyy pitkään tällaisena."
Pohjoista leveyttä -sarja kuvaa karttojen avulla Oulun seutua ja Pohjois-Suomea. Se toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston maantieteen laitoksen kanssa 50 vuotta täyttävän yliopiston juhlavuoden kunniaksi. Sarja ilmestyy joka toinen sunnuntai.Seitsemännen osan tiedot on saatu maantieteen laitoksen professorilta Jarmo Rusaselta.