Kes­kus­ta le­vit­täy­tyy maan alle

Kallioparkin rakentaminen on avainasemassa Oulun ydinkeskustan kehittämisessä. Asemakaavapäällikkö Matti Karhula listasi maanantai-iltana kaupunginvaltuustolle kolme ydinkeskustan kehittämisen kulmakiveä. Ne ovat liikenne, katuympäristö ja korttelit.

Kallioparkin rakentaminen on avainasemassa Oulun ydinkeskustan kehittämisessä. Asemakaavapäällikkö MattiKarhula listasi maanantai-iltana kaupunginvaltuustolle kolme ydinkeskustan kehittämisen kulmakiveä. Ne ovat liikenne, katuympäristö ja korttelit.

Liikenteellisesti tavoitteena on sujuva ja turvallinen kulku kaupungin sydämeen. Se hoituu kevyen liikenteen reittejä ja joukkoliikennettä käyttäen, mutta myös yksityisautoin. Tällöin pysäköinti on merkittävä asia. Se halutaan hoitaa kallioparkilla, jolloin kaupallisen keskustan huoltoliikennekin saadaan pois katutasosta maan alle. Näin Rotuaarin kävelyalue päästään tuplaamaan.

Kallioparkki houkuttaa kehittämään keskustan kortteleiden kaupallisia palveluita. Liikkuvuutta kortteleiden sisällä lisätään. Kun korttelit ja liikenneratkaisut on tehty, katuympäristö paranee luontevasti edellä mainittujen toimien seurauksena.



Lisää liiketilaa


Matti Karhula listasi Oulun liiketilarakentamisen määräksi vuoteen 2025 mennessä 220 000 kerrosalaneliömetriä. Suurimmat satsaukset tehdään Oulujoen pohjoispuolelle Ritaharjuun, jonne on tulossa uutta liikealaa 75 000 neliömetriä.

Aivan Oulun ydinkeskustan kortteleihin lisää kaupallista tilaa kaavoitetaan 40 000 neliömetriä, aseman seudulle 10 000 ja Raksilaan 15 000 neliömetriä, joten myös Oulun ydinkeskustassa ja sen tuntumassa tapahtuu mullistuksia. Ydinkeskustassa kehitettäviä kortteleita on kuusi, joista kolmen osalta odotetaan valmista jopa vuoden 2010 loppuun mennessä.

Ydinkeskustaa kehitetään eritystavarakaupan tarpeisiin.



Kallioparkkiin rahat


Kaupungininsinööri Matti Räinä kertasi valtuutetuille kallioparkkiin liittynyttä päätöksentekoa. Hän korosti, että Oulun kaupunki on jo yli 30 vuoden ajan kerännyt keskustan kiinteistöiltä rahaa pysäköintisopimuksin. Lisäksi kaupunki on myynyt rakennusoikeutta pysäköintikortteleistaan parempaa liikekäyttöön.

Kasassa on rahaa jo yli 22 miljoonaa euroa, kun kallioparkin päivitetty hinta 1. vaiheen osalta on 21 miljoonaa euroa.

"Verovaroja kallioparkin rakentamiseen ei tarvita. Käyttökulut hoituvat pysäköintimaksuin", Räinä ynnäsi.

Räinän mukaan 1. vaiheessa maan alle mennään Hallituskadun ja Uudenkadun risteyksestä. Otto Karhin puiston alle tulee 200 autopaikkaa ja keskustan kortteleiden alle kahteen kerrokseen yhteensä 500 autopaikkaa.

Urakkatarjoukset kallioparkin suunnittelusta käsitellään kesällä 2007. Valmiiden suunnitelmien jälkeen kaupunginvaltuusto päättää lopulta, rakennetaanko kallioparkkia vai ei.

Räinä totesi Oulussa vertaillun myös erilaisia maanalaisia pysäköintitaloratkaisuja Kuopion ja Vaasan tapaan. Oulussa puistot Otto Karhi ja Mannerheiminpuisto ovat hieman ydinkeskustan kortteleista syrjässä, joten niiden avulla ei ratkaista kaupan huoltoliikennettä.

Karhula ja Räinä luonnehtivat tulevaa kallioparkkiratkaisua Oulun kehittämisen kannalta vuosisatojen päätökseksi.



Kritiikkiä riittää


Valtuutetut tekivät muutamia tiukkoja kysymyksiä parkin tarpeellisuudesta.

Juha Markkola (vihr.) epäili yksityisautoilun käyvän globaalisti mahdottomaksi ja koko parkkia hukkainvestoinniksi. TyttiTuppurainen (sd.) epäili, etteivät suunnitelmat palvele joukkoliikennettä.

Karhula ja Räinä pitivät kallioparkkia osana liikenteen yleistä kehittämistä eikä se näin ole ristiriidassa todellisuuden kanssa.

Mervi Tervo (vihr.) kysyi kadunvarsipysäköinnin tulevaisuudesta. Räinän mukaan keskustasta poistuu Rotuaarin laajennuksen myötä vain 200 autopaikkaa.

Ilmoita asiavirheestä