Keskustan mukaan hallituksen talouspolitiikassa on tapahtunut selkeä linjanmuutos Paavo Lipposen (sd.) kahden hallituksen politiikkaan. Täysin erilaiseen tulkintaan päätyi toisen päähallituspuolueen, SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman.
Nykyinen hallitus jatkaa Backmanin mukaan edeltäjiensä tapaan talouspolitiikkaa, joka perustuu vakauteen. Demareiden käsityksen mukaan kotimarkkinoiden hyvää kysyntää ja työllisyystilannetta tukevan vakauden ja alhaisen korkotason perusteet luotiin jo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana.
Keskustan ryhmänjohtajan Timo Kallin mielestä merkittävä muutos on tapahtunut yrittäjäpolitiikassa. "Kysymys ei ole maassamme 1990-luvun esiintyneen, lyhytaikaisten voittojen maksimointiin tähdänneen yrittäjyyden vahvistamista."
Hallituksen vaihdos näkyy Kallin mielestä myös hyvinvointipolitiikassa. Hän totesi, että lapsiperheiden tulonsiirtoihin ja palvelujen panostetaan edellisten hallitusten kahdeksan vuoden hiljaiselon ja jopa leikkausten jälkeen.
Backman muistutti, että 1990-luvun alun lamavuosina jouduttiin säästämään kaikkien väestöryhmien sosiaaliturvasta. Keskusta oli silloin hallitusvastuussa.
SDP:n ryhmäpuheessa korostettiin, että Lipposen toisen hallituksen aikana, taloudellisen liikkumavaran kasvaessa, suunta muuttui ja sosiaaliturva ja hyvinvointipalveluja kehitettiin.
Budjetin alueellinen
vaikutus selvitetään
Niukkuuden keskelläkin Lipposen hallituksen lisäsivät Backmanin mukaan koulutukseen sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen.
Kallin käsityksen mukaan Lipposen toinen hallitus ei lisäännyt julkisia tutkimuspanostuksia vaan ne pääsivät taantumaan.
Itsekriittisyyttä Backman löysi edellisten hallitusten verolinjauksista. Hänen mielestään useimmiten verokevennykset ovat ajoittuneet väärin - syventäen tai vauhdittaen suhdannekäänteitä.
Backman korosti, että tuloverokevennykset eivät ole sosiaalidemokraateille tarkoitus sinänsä. "Nyt verokevennykset vahvistavat työllisyyskehitystä kotimarkkinoilla."
Kallin mukaan budjettiesityksessä on myönteisiä, pieniä avauksia myös parempaan aluepolitiikkaan. Hän kertoi, että maakunnan kehittämisrahaa korotetaan 14 miljoonalla eurolla.
Kalli kertoi, että talousarviosta tehdään ensimmäisen kerran alueellisten vaikutusten arviointi.
"Jatkossa merkittävimpiä ratkaisuja odotetaan valtion toimintojen alueellistamisesta, tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamisesta alueellisesti vaikuttavammin sekä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksista", Kalli tähdensi.
Keskusta vakuutti
vastuunkantokykyä
Kalli kehui, että keskusta on vastuunkantajana aikoina, jolloin on pakko luoda uutta. Hän vihjaili, että nyt joudutaan jälkijättöisesti korjaamaan tekemätöntä työtä tai tehtyjä virheitä.
Kallin mukaan EU:n laajentumiseen ja talouden globalisoitumiseen liittyvät ratkaisut olisi ollut helpompi tehdä muutamia vuosia sitten, kun talous kasvoi kovalla vauhdilla. "Silloin ei vain ollut tekijöitä", hän piikitteli.
Kalli tunnusti, että globaalissa taloudessa työnjako syö Suomelta työpaikkoja. Hänen mukaansa hyvä esimerkki työpaikkojen karkaamisesta halvan työpaikan maihin on Salcomp Kemijärvellä.
"Uusien työpaikkojen luomisessa on kysymys pitkäjänteisestä yhteiskuntapolitiikasta, ei pelkästään suhdanneheilahtelujen tasoittamisesta. Kun ymmärretään haasteen mittavuus ja vaativuus, ymmärretään myös miksi yhdessä talousarviossa ei kaikkia asioita saada ratkottua", Kalli linjasi.
Backman kertoi SDP:n arvostavan sitä, että työttömyyden kasvua on hillitty lisäämällä työvoimapoliittisia voimavaroja. Hän sanoi, että tehokkuuden ja kilpailukyvyn korostaminen ovat johtaneet kohtuuttomiinkin vaatimuuksiin työntekijöiden taitojen ja työkyvyn osalta.