Hallituskumppanit keskusta ja SDP ovat eri mieltä siitä, milloin hallituksen pitäisi tehdä päätöksiä uusista veronalennuksista. Erimielisyys tuli ilmi eduskunnassa, missä keskiviikkona arvioitiin hallituksen lähivuosien budjettilinjauksia.
Keskustan eduskuntaryhmä haluaa hallituksen tekevän veropäätöksiä jo ensi elokuun budjettiriihessä, kun SDP:n eduskuntaryhmä katsoisi ensin, millaisia tuloksia jo tehdyillä veronalennuksilla on saatu aikaan.
Keskustan ryhmäpuhuja Mika Lintilä sanoi, että budjettiriihi on oikea ajankohta veroratkaisuista päättämiselle. Keskustan kaavailuissa "liikkumavaraa" jätettäisiin myös tulevia työmarkkinaratkaisuja varten.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman piti sinänsä oikeana, että työn verotuksen keventämistä jatketaan, mutta jätti uusien päätösten ajankohdan avoimeksi.
- Tältä osin on syytä pitää kiinni hallitusohjelman linjauksesta, että lisäkevennyksiä tehdään vasta, kun jo tehtyjen veronkevennysten vaikutukset ovat näkyvissä.
Samalla Backman sitoi veroalennukset uuden tuloratkaisun edistämiseen. Backmanin mielestä veropäätöksillä on tuettava mahdollisimman tehokkaasti työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavan työmarkkinaratkaisun syntyä.
Kolmannen hallituspuolueen RKP:n ryhmäpuhuja Mikaela Nylander kiitteli jo tehtyjen veronalennuspäätösten hyviä tuloksia ja odotti, että kokonaisveroasteen alentamista jatketaan budjettiriihessä.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä täydentäisi hallituksen yritysverosuunnitelmia poistamalla varallisuusveron. Nylanderin mielestä tämä auttaisi "sinivalkoisen pääoman" pitämiseksi Suomessa.
10 000-20 000 työpaikkaa
Vaalikauden alussa tehdyillä veronalennuksilla hallitus on pyrkinyt parantamaan kotitalouksien ostovoimaa ja siten edistämään työpaikkojen syntymistä. Hallituksen ns. kehyspäätöksen taustamuistiossa arvioidaan, että viime vuonna päätetyt yhteensä noin miljardin euron ansiotulojen veronkevennykset ovat vahvistaneet työllisyyttä 10 000-20 000 henkilöllä verrattuna siihen, että verotusta ei olisi kevennetty.
Hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä myös ns. rakenteellisilla uudistuksilla, joilla "tervehdytetään työn tarjonnan rakenteita", kuten valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) asian ilmaisi.
Näissä asioissa kysymys on usein työelämään liittyvistä asioista ja tapana on ollut neuvotella ja pyrkiä sopimaan niistä työmarkkinaosapuolten kanssa. Keskustan Lintilä sanoi eduskunnan keskustelussa, että hallituksen pitää olla aloitteentekijä, "sillä vain hallituksella on käytössään valikoima toinen toisiaan tukevia toimia, joilla Suomen kasvu saadaan liikkeelle".
SDP:n Backman moitti osinkoja jakavia ja työntekijöitään irtisanovia yrityksiä sekä peräänkuulutti yrityksiltä vastuun kantoa työllisyydestä.