Helsinki Pohjoismaiden pankkimarkkinat ovat erittäin keskittyneitä. Kaikissa pohjoismaissa markkinoita hallitsee muutama suuri pankkiryhmä. Korkeasta keskittymisasteesta huolimatta pankkitoiminta on viiden Pohjoismaan keskuspankin selvityksen mukaan voimakkaasti kilpailtua.
Suurimmat pankkikonsernit ovat maanantaina julkistetun Pohjoismaiden keskuspankkien tutkimuksen mukaan Danske Bank Group ja Nordea Group. Ne ovat varoilla mitaten puolta suurempia kuin kolmossijalle oleva SEB Group. Op-ryhmä oli kesäkuun lopussa Pohjoismaiden seitsemänneksi suurin ja Sampo kahdeksanneksi suurin pankkikonserni.
Keskittyneimmät pankkimarkkinat ovat tutkimuksen mukaan Islannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Viiden suurimman pankin markkinaosuus oli Islannissa 93 prosenttia, Ruotsissa 84 prosenttia ja Suomessa 83 prosenttia. Tanskassa viiden suuren osuus markkinoista oli 66 prosenttia ja Norjassa 49 prosenttia.
Markkinoiden keskittyminen on keskuspankkien tutkimuksen mukaan lisääntynyt viime vuosina Islannissa ja Suomessa ja pysynyt muissa Pohjoismaissa ennallaan. Pohjoismaiden ulkopuolisten pankkien osuus markkinoista on hyvin pieni. Niiden osuus pankkisektorin varoista oli Suomessa ja Norjassa 0,4 prosenttia, Ruotsissa 0,5 prosenttia ja Tanskassa 2,4 prosenttia.
Pankkien talous on
hyvässä kunnossa
Pohjoismaiden pankeilla on takanaan suotuisa vuosikymmen ja koko pankkisektori on hyvässä kunnossa ja vakaalla pohjalla. Pohjoismaiden pankit ovat selvityksen mukaan selvästi tehokkaampia ja kannattavampia kuin koko Euroopan Unionin pankkisektori. Osaksi se selittyy 1990-luvun alun lamalla, joka pakotti koko pankkialan rajuun saneeraukseen.
Pohjoismaisten pankkien oman pääoman tuotto oli vuonna 2004 puolta parempi kuin 15 maan EU:ssa ja eurojärjestelmässä olevien maiden pankeilla. Myös niiden kulu-tuottosuhde oli tuntuvasti verrokkeja parempi. Monien osoittimien mukaan Pohjoismaiden pankkien teknologinen kehitys ja tuottavuuden kasvu jatkuvat edelleen.
Pankkimarkkinat ovat Pohjoismaissa kiinteästi integroituneet eli yhdentyneet. Tutkimuksen mukaan markkinoiden luotto- ja talletuskorot ovat myös pitkälle yhdentyneet, mikä selittyy hintakilpailun kiristymisellä. Edullisimpia yleisöluotot olivat Ruotsissa ja Suomessa. Niiden lainakantojen keskikorot olivat viime vuoden lopussa 3,49 prosenttia ja 3,54 prosenttia. Norjan keskikorko oli 3,88 prosenttia, Islannin 4,77 prosenttia ja Tanskan 5,00 prosenttia.
Keskittyminen jatkuu -
kasvu haettava ulkoa
Kansallisista eroista huolimatta pankkien kilpailu pohjoismaisilla markkinoilla on keskuspankkien selvityksen mukaan varsin intensiivistä. Hintakilpailun lisäksi ne käyvät kovaa kilpailua palveluilla. Uuden teknologian käytössä Pohjoismaiden pankit ovat maailman kärjessä.
Tekniikan kehityksen myötä pankit ovat onnistuneet hyvin monikanavaisen pankkipalvelumallin kehittämisessä, mihin erityisesti internet pakottaa niitä. Tekninen muutos jatkuu selvityksen mukaan vauhdilla. Pankkien on sopeuduttava siihen kehittämällä jatkossakin liiketoimintamallejaan, tuotteitaan, palveluitaan ja strategiaansa.
Pohjoismaiden pankkien kustannus- ja kilpailupaineet kärjistyvät tutkimuksen mukaan entisestään tulevaisuudessa. Orgaaninen kasvu ei enää ole mahdollista kotimarkkinoilla, mikä ajaa pankkeja laajentumiseen ulkona. Pohjoismaissa pankkisektorin yhdentyminen jatkuu ja pankkien lukumäärä supistuu entisestään, arvioidaan keskuspankkien tutkimuksessa.