"Talouden heitellessä yhteistyö ja keskinäinen tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä maailmanlaajuisen finanssikriisin torjumisessa. Nyt kaikkien Pohjoismaiden pitää tukea Islantia, jota kriisi koettelee kaikkein ankarimmin", tiivisti Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg tiistaina Pohjoismaiden neuvoston yhteydessä pidetyssä talous- ja valtiovarainministereiden tiedotustilaisuudessa.
Ministerit uudistivat jo pääministereiden maanantaina tekemän päätöksen, että Islantia varten perustetaan virkamiestyöryhmä, joka pohtii keinoja maan talouden saattamiseksi jaloilleen.
Islannin keskuspankki hillitsi tiistaina valuuttapakoa nostamalla kruunun ohjauskoron poikkeukselliseen 18 prosenttiin. Se on lukema, jollainen Suomessa nähtiin viimeisen valuuttakriisin yhteydessä 1990-luvun alussa, kun Suomen pankki puolusti markan ulkoista arvoa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka on keskuspankkien pankki, riensi viikonloppuna Islannin avuksi. Kun IMF astuu kehiin, se ottaa ohjakset maan raha- ja talouspolitiikassa, jotta talous saadaan raiteille.
Islannin edustaja Helsingin tapaamisessa, talousministeri Àrni M. Mathiesen kuitenkin kiisti tulkinnan IMF:n sanelusta. "Korkopäätöksemme on meidän itsemme tekemä ja osa IMF:n kanssa sovittua taloutemme vakautusohjelmaa."
Tiistaina Islannin pääministeri Geir Haarde kertoi, että Islanti on Pohjoismaiden lisäksi pyytänyt apua talouskriisiinsä myös Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankeilta.
Ministerineuvoston kokouksessa Suomea edustanut hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi (kesk.) torjui kysymykset siitä, voiko Suomen Pankki lähteä mahdollisesti yksin tukemaan Islantia, kun Suomi kuuluu eurojärjestelmään ja rahapolitiikkaa johdetaan yhteisestä keskuspankista EKP:sta Frankfurtissa.
"En voi kertoa tarkempia tietoja tästä asiasta. Hallituksessa ei ole vielä keskusteltu Islannin mahdollisesta avustamisesta", muotoili Kiviniemi.
Mathiesen ei ottanut kantaa siihen, voisivatko eurojärjestelmään kuuluva Suomi ja järjestelmän ulkopuolella olevat muut Pohjoismaat toimia yhdessä Islannin pelastamiseksi.
Tilanne on
uusi EKP:lle
Euroopan keskuspankin EKP:n omat säännöt kieltävät jäsenmaiden keskuspankeilta oman valtion pelastustoimet, jos maa ajautuu talouskriisiin. Kun kerran on sovittu yhteisestä rahapolitiikasta, sitä johdetaan keskitetysti yhdestä paikasta, Frankfurtista.
"Oma keskuspankki, kuten Suomen Pankki, on osa Euroopan keskuspankin neuvostoa ja päätökset tehdään siellä ei Suomessa. EKP:llä ei ole edes sääntöjä, miten sen pitäisi menetellä tilanteessa, jossa eurojärjestelmän ulkopuolinen maa joutuu talousvaikeuksiin. Kaiken lisäksi Islanti ei kuulu edes EU:hun", kerrotaan Kalevalle hallituksen lähipiiristä.
"Jos Euroopassa jotain apua annetaan Islannille, niin se on valtioiden tehtävä eikä keskuspankkien", lähde painottaa.
Tähän mennessä EKP on antanut muutamille euromaille, kuten Saksan ja Benelux-maiden pankeille lainaa, korollista rahaa vakuuksia vastaan, jotta pankit selviävät pahimman yli likviditeetti- eli maksuvalmiuskriisistään.
Talous- ja valtiovarainministereiden tapaamisen konkreettisinta antia oli verotietojen vaihtosopimuksen solmiminen Pohjoismaiden ja Britannian kanaalisaarten Jerseyn ja Guernseyn kesken. Sopimuksen tarkoituksena on noukkia veropakolaiset ja varsinkin mahdolliset rahanpesijät esiin verotietojen vaihdolla.