Päätalo-instituutin uusien tilojen rakentamishanke elää Taivalkoskella odottavassa vaiheessa, sillä kunnassa mietitään, voitaisiinko instituutti toteuttaakin osana laajempaa niin sanottua Jokikulttuurikeskusta.
Jokikulttuurikeskusta on kaavailtu kunnan keskustan alueelle paikkaan, jossa Iijoen haara mutkittelee lähellä linja-autoasemaa. Rakennus olisi selvästi isompi kuin Taivalvaaralla sijaitsevan Koillismaakeskuksen viereen suunniteltu uusi Päätalo-instituutti.
Keskuksessa esiteltäisiin paitsi Ijoen kulttuuria, myös sen luontoa ja elinkeinoja. Yritystilojakin rakennukseen sijoittuisi.
Suunnitelmia on ollut laatimassa kunnalle Oulun yliopiston arkkitehtiosasto, joka on ideoinut koko keskustaajaman kehittämistä vetovoimaisemmaksi kohteeksi.
Vaihtoehdot
puntarissa
Päätalo-instituutin hankesuunnitelma Koillismaakeskuksen rinnalle valmistui syksyllä, ja ohjelmallisesti 500 neliön laajuisen talon rakentaminen voitaisiin aloittaa keväällä, laskee kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja, kunnan tekninen johtaja Raimo Varanka. Päätalo-instituutin kustannusarvio on miljoonan euron luokkaa, mutta Jokikulttuurikeskuksen osalta sitä ei ole vielä olemassa.
Kunnanjohtaja Janne Kinnusen mukaan vaihtoehtoja edelleen puntaroidaan, mutta ensi vuoden budjettiesityksessä tulee todennäköisesti jo näkymään, mille puolen vaaka alkoi neuvotteluissa kallistua.
"Jokikulttuurikeskus olisi osittain luontokeskustyyppinen rakennus, jonka tarve ja tila meillä selviävät tarkemmin oikeastaan vasta ensi vuonna, kun maakuntaliitto ryhtyy alkuvuodesta kartoittamaan luontokeskusten kattavuutta alueellaan sekä mahdollisia lisärakentamistarpeita."
Päätalo-instituutin kustannuksiin on tarkoitus hakea avustusta opetusministeriöltä ja molempien hankkeiden rahoituskuvioista on käyty keskusteluja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen kanssa.
Kunnan osuus rakentamiskuluista olisi ilmeisesti vähintään puolet. Kirjailijaprofessori Kalle Päätalon lapsuudenkoti Taivalkosken Jokijärvellä on kiinnostanut matkailijoita jo noin 15 vuoden ajan. Kesäisin siihen on käynyt tutustumassa noin 10 000 henkilöä.
Päätaloinstituutin johtajan Liisa Kurkisen mukaan instituutin uudisrakentamisella turistivirtaa kuntaan on mahdollista saada vuolaammaksi, sillä kulttuurimatkailua voidaan muun muassa näyttelytoiminnan kautta alkaa kehittää ympärivuotiseksi. "Rakentaminen vastaa kentältä tulevaan tarpeeseen, joten se on elinkeinoelämänkin kannalta merkittävä asia", hän arvioi.
Kurkinen korostaa instituutin uusien tilojen tarpeellisuutta myös tutkimuksen näkökulmasta, sillä kirjailijan arkisto saadaan kunnolla tutkijoiden ulottuville.
"Monelta taholta on todettu, että tulevaisuudessa Päätalon tuotannon arvo tullaan ymmärtämään nykyistä paremmin ja siihen kohdistuva tutkimus tulee lisääntymään."
Kurkinen alleviivaa, että Päätalon tuotannolla on myös iso kansantieteellinen merkitys.
Päätaloinstituutin nykyiset pienet tilat sijaitsevat Koillismaakeskuksen yhteydessä. Paikat ovat niin ahtaat, että esimerkiksi pääosa Kalle Päätalon arkistosta on jouduttu sijoittamaan toisaalle, valtion virastotalon kellariin.