Oulu Keskosuus ei ole negatiivinen asia hampaiden kehittymisen ja purennan kannalta. Hammaslääketieteen lisensiaatti ja oikomishoidon erikoishammaslääkäri Virpi Harilan lauantaina Oulun yliopistolla tarkastettava väitöskirja käsittelee hampaiden ja purennan kehitystä keskoslapsilla.
Keskoslasten hampaiston tutkimuksella pyrittiin selvittämään ennenaikaisen syntymän ja siihen liittyvien tekijöiden vaikutusta hampaiston ja purennan kehitykseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin ennen 37. raskausviikkoa syntyneiden lasten hampaistokehitystä, kuten maito- ja pysyvien hampaiden kokoa, pysyvien hampaiden puhkeamista ja purentaa.
Keskoslasten hampaistokehityksessä kontrolliaineistoon verrattuna havaittiin sekä eroja että samankaltaisuutta. Keskoslasten maito- ja pysyvien hampaiden koko oli normaalirajoissa, sen sijaan keskosilla pysyvien hampaiden puhkeaminen näytti olevan selvästi edellä vertailuryhmää.
"Keskosilla ilmenee kiinniotto- eli saavutuskasvua, jolloin he ottavat kiinni ikätovereitaan pituuskasvussa ja painossa. Silloin heidän hormoni- ja muukin solutoimintansa vilkastuu ja se vaikuttaa esimerkiksi tähän pysyvien hampaiden aikaisempaan puhkeamiseen", Harila kertoo.
Hän ja huomauttaa, että varhainen hampaiden puhkeaminen on tutkitusti yhteydessä myös varhaiseen murrosikään.
Avopurentaan voi
puuttua ajoissa
Purentasuhteissa keskosilla esiintyi enemmän niin sanottua mesiaalista purentaa, jossa alaleuan hampaat ovat hieman edempänä yläleuan hampaisiin nähden. Ennenaikainen syntymä ja siitä johtuva varhainen sopeutuminen kohdun ulkopuoliseen elämään vaikuttaa myös purennan symmetrian kehitykseen.
Nykyisin ihmiset pureskelevat vähemmän ja käyttävät vähemmän hampaitaan, joten Suomessakin on paljon pienileukaisuutta eli alaleuka on takana yläleukaan nähden. Keskosilla ei esiinny virhepurentaa siinä määrin kuin ajallaan syntyneillä.
"Keskosille kehittyy vähemmän virhepurentaa, jossa alaleuka on takana. Meidän tutkimuksessamme heidän alahampaansa eivät olleet liian edessä, vaan ne olivat sopivassa kohti", Harila selventää.
Lisäksi keskosilla olii vähemmän purennan epäsymmetrisyyttä. Avopurentaa, jossa etuhampaat eivät ole kontaktissa keskenään, sen sijaan esiintyi. Lisäksi heidän ylähammaskaarensa saattoi olla kapeampi alahammaskaareen nähden.
"Kun tiedetään, että keskosilla on avopurentaa, asiaan pystyy puuttumaan oikomishoitoseulonnoissa", Virpi Harila huomauttaa.
Kiillevaurioita
hapenpuutteesta
Hampaiden rakenne alkaa kehittyä jo neljänneltä sikiöviikolta lähtien. Maito- ja ensimmäisten pysyvien hampaiden kruunujen kehitys ja myös puhkeamisen säätely tapahtuu pääosin raskauden aikana. Kehittyessään hampaat ovat herkkiä erilaisille ympäristöstä tuleville häiriötekijöille geneettisten tekijöiden lisäksi.
Tutkimuksessa keskosilla esiintyi kiillevikoja, jotka kertovat hampaiden kehityshäiriöistä. Kiillevaurioiset hampaat saattavat reikiintyä helpommin, mutta niiden ehkäisevään hoitoon voi kiinnittää huomiota.
Kiillevauriot johtuvat muun muassa keskosten kärsimistä hapen- ja vitamiinien puutteista, joita tosin pystytään paikkaamaan lisäravinteilla.