Helsinki Vakavasti sairaita vastasyntyneitä hoitavat lääkärit joutuvat lähes päivittäin tekemisiin vaikeiden eettisten ongelmien kanssa päättäessään kaikkein pienimpien, vain muutamia satoja grammoja painavien pikkukeskosten hoitolinjoista.
"Myös erittäin epäkypsällä keskosella on oikeus tehohoitoon. Käytännössä ratkaisu lankeaa usein nuorelle etupäivystäjälle. Epävarmassa tilanteessa on aina aloitettava elvytys. Päätös hoidon jatkamisesta kuuluu kokeneemmalle lääkärille, ja se tehdään yleensä hoitotiimin ja lapsen vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella", professori Vineta Fellman Lundin ja Helsingin yliopistoista kertoi.
Vastasyntynyt ei periaatteessa koskaan voi olla liian pieni elvytettäväksi, sillä päätöstä ei tehdä vauvan painon tai raskausviikon perusteella.
Eloonjäämisen mahdollisuudet ovat lääketieteen tekniikan ja hoitomenetelmien kehityksen myötä selvästi parantuneet. Jopa 22. raskausviikolla syntyneistä keskosista eräiden tutkimusten mukaan joka viides voi jäädä eloon. Viikko viikolta mahdollisuudet kasvavat siten, että 25 raskausviikon jälkeen syntyneistä 35-73 prosenttia jää henkiin. Suuri vaihtelu johtuu vaikeuksista määrittää raskauden täsmällinen kesto.
"Nykyisin keskustellaankin, onko aiheellista tehdä keisarinleikkaus sikiön pelastamiseksi 23. raskausviikolla", professori Fellman kertoi.
Sikiöllä ei ole potilaan oikeuksia. Ne alkavat vasta kun sikiö syntyy lapseksi maailmaan. Vastasyntyneen elvytyksestä ja tehohoidosta pidättäydytään nykyisin vain selkeissä tilanteissa, jos lapsella on esimerkiksi vaikea keskushermoston epämuodostuma tai muu kuolemaan johtava epämuodostuma tai hapenpuutteesta johtuva aivokuolema, joka on hyvin harvinainen.