Keskustelu keskioluen myynnistä käy kiivaana. Asia jakoi mielipiteet myös vuosikymmeniä sitten, kun lakimuutos vapautti oluen myynnin kauppoihin.
Keskiolut vapautettiin maitokauppoihin Suomessa vuoden 1969 alussa. Pelkkä laki ei kuitenkaan riittänyt keskioluen saamiseksi hyllyille, vaan lisäksi tarvittiin kunnanvaltuuston myönteinen päätös.
Etenkin Pohjois-Suomessa moni kunta siirsi päätöksenteon vuosilla ja jopa vuosikymmenillä myöhemmäksi.
Esimerkiksi Ylikiimingissä järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys keskioluen vapauttamisesta vuonna 1975. Ylen Elävästä arkistosta löytyvässä vanhassa uutispätkässä kerrotaan, kuinka vapaasti ostettavan oluen pelättiin aiheuttavan nuorison rettelöintiä.
Ylikiiminkiläisiltä myös kysyttiin mieltävätkö he keskioluen alkoholijuomaksi. Gallupissa perusteella asiasta ei oltu ihan varmoja.
"Kyllä minä pidän alkoholijuomana, mutta aika mietona. Eli ei varsinaisena alkoholina", haastateltu mies pyörittelee.
Kauppiaat puolestaan pelkäsivät, että asiakkaat kaikkoavat keskiolutostoksille Ouluun, jos niitä ei ole paikallisen kaupan hyllyissä.
Uutinen Ylikiimingistä vuodelta 1975 (Ylen Elävä arkisto)
Kärsämäellä asiasta järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys kunnallisvaalien yhteydessä vuonna 1980. Tuolloin 62 prosenttia äänestäneistä kannatti keskioluen pysymistä Alkoissa. Asiasta päätti kuitenkin kunnanvaltuusto.
Vielä 1980- ja 1990-luvuilla oli kuntia, joissa keskiolut pysytteli Alkoissa. Viimeisenä sinnitteli Liedon kunta, jossa olutpullot tulivat kauppoihin vasta vuonna 1995.
Kulutus kasvoi, mutta kauppa lähti käyntiin rauhallisesti
Keskioluen kulutus kasvoi reilusti ensimmäisinä vuosina myynnin vapauttamisen jälkeen.
Ensimmäinen myyntipäivä sen sijaan ei aiheuttanut suurta ryntäystä.
Kalevan arkistojutussa kerrotaan, että suuressa oululaisessa valintamyymälässä myytiin ensimmäisenä päivänä vain noin 150 pulloa olutta. Ostajina olivat enimmäkseen keski-ikäiset naiset, jotka ostivat kerralla 4-5 olutpulloa.