Kolumni

Kes­ki-Poh­jan­maas­ta tuli aito ar­vo­val­ta­on­gel­ma

Maan hallituksella on monta suurta ongelmaa pöydällä, mutta koskaan ei ole niin suuri hätä, etteikö pieni kyläpolitikointi olisi paikallaan. Tällä kertaa taistelutantereeksi on otettu Keski-Pohjanmaa, jonka hallintoasioinnin suunnasta on syntynyt elämää suurempi kysymys.

Maan hallituksella on monta suurta ongelmaa pöydällä, mutta koskaan ei ole niin suuri hätä, etteikö pieni kyläpolitikointi olisi paikallaan. Tällä kertaa taistelutantereeksi on otettu Keski-Pohjanmaa, jonka hallintoasioinnin suunnasta on syntynyt elämää suurempi kysymys.

Muilta osin alkaa olla valmista. Ensi vuoden alusta maassa on kuusi aluehallintovirastoa, joilla on kuusi päätoimipaikkaa. Niissä käsitellään poliisi- ja oikeusasioita, peruspalveluita, lupa-asioita, ympäristöasioita ja työsuojelua.

Elinkeino-, työvoima- liikenne- ja infrastruktuuriasiat sekä ympäristö, kulttuuri, osaaminen ja luonnonvarat puristetaan elinkeino, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiin. Niitä tulee kaikkiaan viisitoista, joista yhdeksässä on kaikki mainitut vastuualueet. Tuttavallisesti puhutaan vain Alluista ja Elyistä, joita käsittelevät Halke-ministerit, joiden tehtävänä on toteuttaa hallituksen Alku-hanke.

Termisekamelska ottaa helposti niskalenkin terhakastakin lukijasta. Eivätkä termit ole edes vaikeimpia ratkaistavia ongelmia tässä vyyhdissä. Suurin pulma tuntuu olevan se, pitäisikö Keski-Pohjanmaan asukkaiden käydä Alluissaan ja Elyissään Oulussa vaiko Vaasassa ja Seinäjoella.

Olen melkoisen varma, että siinä vaiheessa kun keskiverto hallintoalamainen lopulta saa selvää, mitä nimilyhenteiden taakse kätkeytyy, hänelle on aivan sama missä hornan tuutissa valtion virastot sijaitsevat.

Mutta hallituksella tuntuu olevan vaikeaa. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, puolustusministeri Jyri Häkämies, asuntoministeri Jan Vapaavuori, maahanmuuttoministeri Astrid Thors ja oikeusministeri Tuija Brax ovat nostaneet kätensä pystyyn ja työntäneet Keski-Pohjanmaa -ongelman suuremmille herroille eli hallituksessa istuville puolueidensa puheenjohtajille.

Nämä puolestaan työnsivät ongelman takaisin Kiviniemen vetämälle poppoolle viime tiistaina. Pääministeri Matti Vanhanen totesi pari viikkoa sitten harvinaisen suoraan, että päätöksen valmistelu on pahoin tulehtunut. Umpikuja on edessä. Keski-Pohjanmaa polttaa kuin kuuma peruna käsissä.

Jos siis joku epäilee hallituksen kykyä tehdä päätöksiä, hän ei välttämättä ole ihan väärässä.

Eihän tällaisen asian kanssa pitäisi näin kauaa vekslata. Hallinnon suuresta kuvasta on olemassa poliittinen yhteisymmärrys. Keski-Pohjanmaan asiointisuunta on yhden nuijankopautuksen asia. Tai ainakin pitäisi olla.

Keski-Pohjanmaasta tuli puolueiden välisen arvovaltamittelön kiistakapula. Keskusta on ottanut kannatusmittauksissa niin pahasti päihinsä, ettei se voi hävitä tätä taistelua. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi haluaisi tyrkätä Keski-Pohjanmaan kohti pohjoista. Häntä vastustaa lähinnä RKP, joka kantaa oman vaikutusvaltansa lisäksi huolta myös ruotsin kielen asemasta.

Siinä keskellä olevaa Keski-Pohjanmaata revitään kolmeen suuntaan: Ouluun, Vaasaan ja Seinäjoelle. Kuka vetää pisimmän korren, siitä ei ole varmuutta missään. Ainoastaan siitä voi olla varma, että olipa maakunnan suunta mihin päin vain, Keski-Pohjanmaan päivät hallinnollisena yksikkönä ovat luetut.

Siltä varalta, etteivät ministerit osaa ratkaista asiaa, lupaan tältä kirjoittamalta antaa neuvon, ihan ilmaiseksi.

Antakaa Keski-Pohjanmaan kääntyä etelään, Vaasaan ja Seinäjoella. Jättäkää Oulu pois laskuista. Se on sillä tavalla kaikkein helpointa. Vaasassa ovat tottuneet asioimaan ruotsiksi, ja saavat opetella samaa vastedes myös Seinäjoella.

Jos Keski-Pohjanmaan äidinkielenään ruotsia puhuvat tunkevat sankoin joukoin Ouluun, se tarkoittaa, että virastojen esimiehet joutuvat jatkuvasti sietämään napinaa riittämättömästä ruotsin taidosta, puuttuvista ruotsinkielisistä asiakirjoista ja virastotalon sisällä olevasta puutteellisesta ruotsinkielisestä kyltityksestä.

Kielestä tulee äkkiä vieläkin suurempi kysymys asioinnissa kuin Keski-Pohjanmaan asiointisuunnan päättäminen kuunaan on. Joten, Vaasa ja Seinäjoki, pitäkää hyvänänne.

Sitten sananen vähän muusta.

Vanhoina hyvinä aikoina Suomen sisäpolitiikassa käytettiin hanakasti Moskovan korttia. Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta, Moskova vaihtui monelle Brysseliksi - ja sittemmin jopa Kööpenhaminaksi.

Pääministeri Matti Vanhanen syytti demareita tilaustyöstä, kun Tanskan entinen pääministeri moitti blogissaan Suomen talouspolitiikkaa ja kehotti äänestämään demareita.

Turha ärsyyntyä, pääministeri. Jos Suomen demarit tarvitsevat apua Tanskasta, kaikki on jo menetetty.