"Vaatimus, että yli 75-vuotiaiden hoidossa pitäisi käyttää vain sellaisia lääkkeitä, jotka on tutkittu tässä ikäryhmässä, on naiivi ja käytännössä mahdoton toteuttaa", Oulun yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg sanoo.
"Aika vähiin ne lääkkeet supistuisivat. Vaatimus on nurinkurinen, koska tällaisia lääketutkimuksia ei ole. Niiden tekemiseen menisi ties kuinka pitkä aika, ja valmista tulisi tuskin koskaan", vanhusten lääkehoidon asiantuntijana tunnettu Strandberg sanoo.
"Minua on vanhuskeskustelussa tökkinyt yksittäistapausten yleistäminen. On varmasti olemassa huonoa geriatrista hoitoa. Olen törmännyt sellaiseen itsekin. Pääsääntöisesti Suomessa kuitenkin pyritään vakavasti hyvään vanhustenhoitoon. "
Lääkäreiden vaihtuminen on Timo Strandbergin mielestä vaikea ongelma vanhusten lääkehoidon kannalta.
"Asiat luistavat paremmin laitoksissa, joissa lääkäri- ja hoitohenkilökunta on vakaata. Jos lääkäri käy vain katsomassa lääkelistat, helposti jää päälle sellaisia lääkkeitä, joita vanhus on joskus tarvinnut, mutta ei tarvitse enää."
Kotihoidossa suuri ongelma on aikapula.
"Aikataulut eivät anna myöten viipyä vanhuksen luona riittävän pitkään. Ihan sama kuin rekkaliikenteessä: riskit kasvavat, kun aikataulut vedetään liian tiukalle." Lääkärikoulutuksen tehostamisesta ja geriatrien määrän lisäämisestä Timo Strandberg on samaa mieltä professori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. "Se on ehdottomasti tarpeen."
"Suurin osa vanhuksista haluaisi asua mahdollisimman pitkään kotona. Palvelurakenteen pitäisi olla joustava, jotta vanhus voi valita turvatun kotihoidon ja päästä tarvittaessa joustavasti palveluasumisen piiriin. Pakkoa ei pitäisi käyttää suuntaan eikä toiseen, mutta jos kynsin hampain pidetään kiinni kotona asumisesta, vaikka pärjäämiselle ei enää ole edellytyksiä, heitteillejätön vaara on lähellä."
Suurin tulevaisuuden uhka liittyy Timo Strandbergin mielestä nykyisiin 50--60-vuotiaisiin. Mitä huonokuntoisempina he siirtyvät eläkkeelle, sitä suurempia ovat ongelmat. Suomalaisten keski-ikä on tähän saakka noussut ja elinikä pidentynyt ja ikäihmiset ovat olleet parempikuntoisia kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Strandberg ennustaa suunnan muutosta jo lähitulevaisuudessa.
"Jos keski-ikäiset jatkavat tätä menoa, vaikeuksia tulee ilman muuta.Tupakka ja alkoholi eivät ole vanhustenhoidon kannalta pahin ongelma, koska niiden käyttäjät eivät useinkaan selviydy hengissä vanhoiksi. Diabeteksen yleistyminen huolestuttaa hirveästi. Hyvillä lääkkeillä pysytään hengissä, mutta toimintakyky loppuu."