Poliisille ilmoitettujen myymälävarkauksien määrä on kasvanut jälleen tänä vuonna. Uudeksi myymälävarkaiden ryhmäksi on ilmaantunut elintarvikkeita varastavat keski-ikäiset.
Suomen kaupan liitto torjuu ajatuksen, että taantuma ja sitä seurannut lama olisivat vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen ja myymälävarkausten määrän kasvuun.
"En usko taantuman lisänneen myymälävarkauksien määrää", Suomen kaupan liiton asiamies Matti Räisänen toteaa.
Securitas Oy:n Oulun palveluesimiehen Matti Alatalon havainnon mukaan taantuma on viime aikoina tuonut näpistelijöiden joukkoon keski-ikäiset naiset ja miehet. He varastavat myymälöistä elintarvikkeita.
Tilastojen mukaan myymälävarkauksien määrä on kasvanut viime aikoina noin tuhannen tapauksen vuosivauhdilla. Vielä vuosituhannen alussa poliisille ilmoitettiin noin 43 000 myymälävarkautta. Tänä vuonna myymälävarkauksien määrän odotetaan kasvavan noin 50 000:een.
Alkuvuoden tilastojen mukaan myymälävarkauksien määrä kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia. Pelkkä maaliskuun vertailu paljastaa 25 prosentin kasvupiikin.
Viime vuonna voimaan tullut lakimuutos on vaikuttanut etenkin pussikaljanäpistelyyn. Muutoksen jälkeen poliisin antamia sakkoja ei voi muuttaa vankeusrangaistukseksi.
Näpistelyyn syyllistyneelle taparikolliselle voidaan antaa vain päiväsakkoja, jotka jäävät yleensä maksamatta.
"Käytännössä myymälävarkaan sakot lisätään edellisten maksamatta jääneiden sakkojen perään, ja ainoa keino periä niitä on ulosotto", vanhempi konstaapeli Tuomo Männikkö Oulun poliisista kertoo.
Jos rikollisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa tai varallisuutta, poliisi ja oikeuslaitos ovat tehneet käytännössä turhaa työtä.
Tarpeeksi sakkoja tehtaillut joutuu kuitenkin vastuuseen.
"Kun sakkoja on kertynyt suuri määrä, tehdään niistä rikosilmoitus, ja asia käsitellään aikanaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden sakkotuomio muunnetaan yleensä vankeudeksi", Männikkö toteaa.