Ke­sä­pe­li­tes­tis­sä kym­me­nen tiukkua lyötiin lau­dal­ta

Jos kesäpelien paremmuutta mittaisi kiljumisen määrällä, olisi vesirulettikypärä ilman muuta voittaja. Jos kriteerinä taas olisi pelin aiheuttamien neuvottelujen ja sovittelujen määrä, olisi 10 tikkua laudalla kirkas ykkönen.

Wet Head -pelissä jännittävintä on odottaa, mistä tikusta vesi tulee ulos. Tosin vesi valuu usein hatunkantajan niskaan sen sijaan, että se suihkisi ympäriinsä. Pojat vasemmalta Elias Peltonen, Mikko Salmi ja Anssi Lintulampi
Wet Head -pelissä jännittävintä on odottaa, mistä tikusta vesi tulee ulos. Tosin vesi valuu usein hatunkantajan niskaan sen sijaan, että se suihkisi ympäriinsä. Pojat vasemmalta Elias Peltonen, Mikko Salmi ja Anssi Lintulampi
Kuva: Kontiainen Jarmo

Jos kesäpelien paremmuutta mittaisi kiljumisen määrällä, olisi vesirulettikypärä ilman muuta voittaja. Jos kriteerinä taas olisi pelin aiheuttamien neuvottelujen ja sovittelujen määrä, olisi 10 tikkua laudalla kirkas ykkönen.

Koska tällä kertaa kriteerinä ovat pelkästään arvovaltaisen testiryhmän jäsenten sanat,on peli selvä: Aojie Sports Toys, mailapeli on kolmesta testattavasta kesäpelistä paras.

Voittaja on yksinkertainen perusmailapeli, jonka juju on se, että peli sopii sekä kuivalle maalle, että veteen. Peli on kaikista kolmesta Kalevan testattavasta pelistä myös edullisin.

"Pallo lähti aika lujaa", kehaisee Elias Peltonen, 9. "Ja vesi läsähti hyvin naamalle", Mikko Salmi, 10, jatkaa.

Toiseksi tullut peli on vesilelu sekin. Mainostettu Wet head -vesirulettikypärä on hienoinen pettymys poikaporukalle. Pelin kokoaminen ja säännöt aiheuttavat jo epätietoista kiljuntaa. Hauskinta pelissä on sen odottaminen, kastuuko kaveri vai ei.

Kun kypärästä aikansa vedellään tappeja, saadaan uhri lopulta märäksi, mutta vesi valuukin leppoisasti niskaan sen sijaan, että se suihkisi ympäriinsä. Asennusongelmia?

"Aika jännittävää!", Anssi Lintulampi, 9, vakuuttaa. "Juuri se odottaminen, ei kastuminen."

Kun kuivalle maalle asetellaan kaupasta hankittu 10 tikkua laudalla -peli, oivaltavat pojat oitis, mistä on kyse.

"Mistä ne tuonkin pelin osaavat?", äidit Raija Peltonen ja Anne Lintulampi päivittelevät. "Kymmentä tikkua me olemme pelanneet lapsena itsekin."

Lapsena tikkuja ja lautaa ei todellakaan ostettu kaupasta. "Me olemme yleensä hommanneet tikut ja laudat itse", myös pojat kertovat.

Ensimmäiseksi etsijäksi pääsee Mikko, joka saa heti huuteluja osakseen: "Mikko, älä ole kotikissa!"

Mikko latoo ympäriinsä lentäneet tikut ketterästi laudalle, ja lähtee etsimään piiloutuneita kavereita. Kaikki sujuu hyvin siihen saakka, kunnes yksi pojista juoksee mahan alus jalkoja täynnä laudalle: "Kaikki pelastettu!".

"On tämäkin hauskaa. Mukavinta on päästä polkaisemaan tikut taivaalle", Jarkko Kivistö, 9, analysoi.

Eliaksen mielestä kaupan peli on huonompi kuin kotikutoinen, koska tikut eivät lentäneet niin kauas.

"Tylsää tämä peli on silloin, jos etsijä ei uskalla lähteä laudalta kauas. Tai jos joutuu itse aina etsijäksi."

Äidit muistelivat pelanneensa lapsena konkkaa, nelimaalia ja kymppipalloa. Pojat leikkivät nykyään kotipihalla monin eri tavoin muun muassa kiikkuspalloa.

"Mummolan pihalla oli hirveästi meitä penskoja, kun pelattiin kymmentä tikkua", Anne Lintulampi muistelee kaihoisasti katsellessaan poikien leikkiä.

Pojat unohtavat tikut, laudat ja vesikypärät rantaan alta aikayksikön, kun yksi keksii kirmata veteen. Lankku vedessä stimuloi uuteen vaiheeseen: "Ollaankin pukkitappelua!"

Ilmoita asiavirheestä