Kesän tur­ve­tuo­tan­to romahti

Tunnelma turvetyömailla on apea. Sateisen kesän vuoksi vasta kolmannes tavoitteesta on saavutettu, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta korjataan jo ylimääräistä satoa varastoon. "Kesä on mennyt pieleen", laukoo koneurakoitsija Jari Närhi Piippolasta. Hänen koneensa lepäävät toimettomana Vapon Piipsannevan turvesuon reunalla Haapavedellä. Turvepellot ovat litimärkiä, jotkut suorastaan lainehtivat vettä.

Varastot avuksi. Piipsannevan turvevarastoissa, aumoissa, riittää tavaraa toimitettavaksi Fortumin Haapaveden voimalaitokselle.
Varastot avuksi. Piipsannevan turvevarastoissa, aumoissa, riittää tavaraa toimitettavaksi Fortumin Haapaveden voimalaitokselle.


Haapavesi
Tunnelma turvetyömailla on apea. Sateisen kesän vuoksi vasta kolmannes tavoitteesta on saavutettu, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta korjataan jo ylimääräistä satoa varastoon.

"Kesä on mennyt pieleen", laukoo koneurakoitsija Jari Närhi Piippolasta. Hänen koneensa lepäävät toimettomana Vapon Piipsannevan turvesuon reunalla Haapavedellä. Turvepellot ovat litimärkiä, jotkut suorastaan lainehtivat vettä.

Turpeen korjuun Piipsannevalla urakoinut Närhi kertoo vasta 30 prosenttia tavoitteesta tulleen täyteen, mikä on yhtä kuin 70 prosenttia vähemmän kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta.

"Vettä on satanut tasaisesti koko kesän. Toukokuun jälkeen pisin poutajakso on kestänyt kolme päivää. Korjuutavoitteeseen ei päästä enää millään. Jos nyt olisi satamatta pari viikkoa, tilanne toki korjaantuisi merkittävästi.", Jari Närhi toteaa.



Puintipoutia odotetaan


Vapon tavoitteena on saada tänä kesänä talteen 24 miljoonaa kuutiota turvetta.

"Koko maassa tavoitteesta on saavutettu 35-40 prosenttia. Sademäärä on ollut poikkeuksellinen, ja se näkyy tuloksissa", kertoo tuotantopäällikkö Risto Jormalainen Vaposta.

Sade on haitannut korjuuta eniten Itä-Suomessa. Heinäkuun lopun rankkasateet toivat tulvat Keski-Suomen turvetyömaille. Hyvin ei ole mennyt Oulun ja Kainuun alueellakaan.

"Tavoite on ollut kolme miljoonaa kuutiota, mutta siitä vasta kolmannes on saatu kerättyä", kertoo Oulun läänin eteläalueesta vastaava urakointipäällikkö Saul Räbinä Vaposta.

Korjuukausi jatkuu vielä syyskuun puoliväliin saakka. Sen jälkeen auringon säteily heikkenee ja ilman kosteuskin on sitä luokaa, ettei turve kuiva eikä sitä ole mielekästä kerätä. Ja harvemminhan myöhäissyksystä selvittään ilman sateita.

Räbinä ei suostu veikkamaan lopputulosta. "Vielä on toiveissa, että puintipoudat tulisivat. Mutta kun sää on tällainen, mikä on: eilispäivälle luvattiin Oulun alueelle aurinkoa, mutta mitä tulikaan, vettä tihuutteli koko päivän. Sellaistahan tämä on ollut koko kesän. Poutajaksot ovat olleet hyvin lyhyitä."



Tavaraa on varastoissa


Turvesoille ei ole nyt asiaa koneilla. Suot ovat niin märkiä, että tarvitaan parin kolmen päivän pouta ennen kuin sinne on menemistä. "Vettä on tullut niin paljon, että suot ovat kyllästymistilassa. Ne ovat kuin vettä imeneet pesusienet", Saul Räbinä kuvailee.

Normaalioloissa pikkusade ei tee suurta haittaa. Turpeen nostoon päästään yleensä viimeistään sadetta seuraavana päivänä. Nyt tilanne on Räbinän mukaan toinen. Joka paikka on niin märkä, että kestää muutaman päivän ennen kuin korjuut voidaan aloittaa.

Vaikka turvetta ei kyetä ottamaan tavoitteiden mukaisesti, tavarasta ei ole tulossa pulaa lähiaikoina. Tosin kuljetusmatkat saattavat venähtää.

"Meillä on ylivuotisia varastoja, joiden ansiosta pystymme toimittamaan turvetta ainakin voimassaolevien sopimusten mukaisesti. Sen sijaan ei kyetä vastaavaan sopimuskannan ylittävään lisämyyntiin, mitä tapahtui viime toimituskaudella", Risto Jormalainen kertoo.

Sade on haitannut turpeen korjuuta toki ennenkin. Räbinä muistelee huonoja turvevuosia olleen ainakin vuodet 1981, 1987, 1991 ja 1998. Tosin tämä vuosi "taitaa olla säätilan puolesta edellisiä huonompi", hän otaksuu.

Koneurakoitsijalle jatkuvat sateet ovat merkinneet "kesälomapäiviä".

"Palkkamiehet on pysytty työllistämään muissa hommissa", Jari Närhi toteaa.

Ilmoita asiavirheestä