Pääkirjoitus

Ke­sä­mök­ki­kult­tuu­ri muuttaa muo­toaan

Suomalaiseen kesänviettoon oleellisena osana kuulunut mökkikulttuuri on kokenut melkoisen myllerryksen viimeisen parin vuosikymmenen aikana.

Suomalaiseen kesänviettoon oleellisena osana kuulunut mökkikulttuuri on kokenut melkoisen myllerryksen viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Yhä harvemmassa ovat perinteiset yksinkertaiset kesämökit. Ne ovat korvautuneet hyvin varustelluilla vapaa-ajan asunnoilla.

Tästä on osoituksena parhaillaan Kalajoella järjestettävät loma-asuntomessut. Hiekkasärkän alueelle on noussut kolmisenkymmentä toinen toistaan upeampaa, täysin varusteltua loma-asuntoa.

Suomi tunnetaan mökkikansana, sillä maassa on puolisen miljoonaa kesämökkiä. Tämä tarkoittaa sitä, että noin puolellatoista miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkeilyyn omalla loma-asunnollaan.

Mökkikulttuuri syntyi aikoinaan vastapainoksi kaupunkilaiselle elämänmenolle. Mökki haluttiinkin vesistön rannalta, rauhalliselta paikalta. Kesälomalla tehtiin kaikkea muuta kuin normaalina arkena.

Mökkielämää leimasi pitkään vetäytyminen luonnon helmaan, pois jokapäiväisistä rutiineista.

Nyt vanhoja kesämökkejä varustetaan nykyaikaisin konein ja laittein. Kaupunkiasuntojen tapaan ne ovat sähköistettyjä, ja vesi tulee ja menee.

Uusien mökkien kohdalla ei voi enää käyttää nimitystä mökki, vaan kyse on loma-asunnosta, kakkosasunnosta, jossa voidaan asua pitkiä jaksoja mihin aikaan tahansa vuodesta.

Vapaa-ajan asunnon hankinnassa ratkaisee yhä useammin mahdollisuudet harrastaa. Loma-asunnolla tehdään asiat samalla tavalla kuin kaupunkiasunnossa. Muutos on johtanut arjen ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymiseen. Vapaa-aikaa sävyttää sama suorittaminen kuin arkea.