Opetushallituksen uusi pääjohtaja Kirsi Lindroos on aloittanut työnsä pontevasti. Lähes ensi töikseen hän esittää remonttia koulujen lukuvuoteen ehdottamalla, että lukukauden päättymistä lykättäisiin parilla viikolla. Vastaavasti koulujen lomia jatkettaisiin parilla viikolla loppukesästä.
Aikataulun muutosta Lindroos perustelee monin syin, joista yksi on kansainvälistyminen. Useissa maissa lomaillaan elokuussa, jolloin Suomessakin riittää matkailijoita. Matkailu taas tarjoaa kesätyö- ja harjoittelupaikkoja koululaisille. Monien suomalaisten aikuisten kesälomat myös alkavat myöhemmin kuin koululaisten, jolloin pienimmistä huolehtiminen on vaikeaa. Vaikka lukuvuosi loppuisikin kesäkuun puolessa välissä, esimerkiksi perinteiset lakitukset voitaisiin yhä pitää touko-kesäkuun vaihteessa.
Ehdotus oli niin yllättävä, ettei ainakaan tuore opetusministeri asiaan innostunut. Tuula Haatainen ilmoitti, ettei lukuvuoden päättymis- ja alkamisajankohtaa muuteta ainakaan lähiaikoina. Ministeri ei kuitenkaan tyrmää ajatusta aivan tyystin. Eurooppalaisen käytännön ja työharjoittelumahdollisuuden takia lukukausien ajoituksista voidaan keskustella.
Koulumaailman uudistukset ovat hankalia. Muutosvastarinta on kova, kuten tohtori Pentti Arajärvi on saanut tuta nostaessaan esiin koulun aloitusiän aikaistamisen. Lindrooskin on saanut enemmän risuja kuin ruusuja.
Koululoman siirrolla on sekä hyvät että huonot puolensa. Opettajien ja koululaisten vastarinta on ymmärrettävää. Kevätkausi on raskas. Tosin hiihtoloma katkaisee sen helmi-maaliskuun vaihteessa, ja pääsiäisen tienoillakin on muutaman päivän hengähdysaika. Pitkän työrupeaman jälkeen jokainen haluaa kesälomalle niin nopeasti kuin suinkin.
Koululaisten kesälomien jatkuminen elokuun loppupuolelle ei liioin ratkaisisi lasten hoito-ongelmia vaan ainoastaan siirtäisi niitä alkukesästä elokuulle. Siirto myöhentäisi myös pyrkimistä toisen asteen oppilaitoksiin. Nyt lukioon päässeet ovat selvillä kesäkuun puolivälissä, mutta lomien rukkauksen jälkeen se siirtyisi jopa heinäkuulle.
Ajatusta ei silti kannata tyrmätä, sillä eurooppalaiseen lomarytmiin sopeutumisella on myös etunsa. Yhteinen eurooppalainen lomakuukausi voisi tasata kesätapahtumien tarjontaa ja jatkaa sesonkia. Nythän kaikki tapahtumat on sijoitettu heinäkuulle. Asiasta kannattaa keskustella ja sitä voi selvittääkin, mutta mitään kiirettä ei ole. Nykyjärjestelmäkin toimii.
paakirjoitus@kaleva.fi