Kesäkuista lohenkalastusta Perämerellä ja myöhemmin jopa koko Pohjanlahdella ollaan yrittämässä uuteen uskoon. Lapin liiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo esitteli maanantaina Pellossa mallin, jossa loheen kohdistuva ammattimainen kevätkalastus pyhitettäisiin matkailulle.
Se olisi hänen mukaansa myös ammattikalastajien etu, koska kalastajan saaman lohen hinta kokemusten mukaan jopa 70-kertaistuisi. Tukkukauppiaat ovat maksaneet Perämeren lohesta alimmillaan 1,50 euroa kilolta.
Ylitalo esitteli esityksensä tueksi simolaisen kalastajan Mauno Postin, joka on harjoittanut kalastusmatkailua lähes kymmenen vuotta.
Hänellä on ollut Lapin TE-keskuksen lupa asettaa niin sanottu turistirysä pyyntiin heti jäidenlähdön jälkeen. Lupaan on kuulunut ehto, että rysästä on lupa ottaa vain tietty määrä lohia, joilla kalastusmatkailijat kestitään.
Yritystä ei ole aktiivisesti markkinoitu, mutta asiakkaita on ollut kesässä 600-700 ja ajoittain jopa enemmän kuin on voitu vastaan ottaa. "Päivä kalastajana"-tuote on ollut erityisesti etelän it-yritysten suosiossa.
Suunnitelmaa on markkinoitu myös Ruotsiin Norrbottenin lääninhallitukseen ja vastaanotto on ollut Ylitalon mukaan myönteinen.
Nyt muun muassa selvitetään, voidaanko suomalaiseen lohirahastoon ottaa mukaan myös ruotsalaiset.
Lohirahaston varoilla saatiin viime kesänä kahdeksan suomalaista ammattikalastajaa pysymään pois lohenpyynnistä heinäkuun alkuun saakka. Sillä pyrittiin osaltaan turvaamaan luonnonlohen nousua Tornionjokeen.
Suunnitelman toteuttamiseen Lapin liitto hakee Interreg-rahaa ja toivoo pesämunaa myös länsinaapurista. Kaikkinensa varoja aiotaan kerätä suurella haavilla niin yksityisiltä kuin yrityksiltä ja yhteisöiltä.
Tanskassa jo toimii
Tutkija Atso Romakkaniemi riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta kertoi, kuinka tanskalaiset jo soveltavat samaa ajatusta. Ammattikalastajat kierrättävät matkailijoita lohivesillä Bornholmin saaren ympäristössä.
Uusi suunnitelmakaan ei pitemmän päälle lyö leiville, ellei lohen nousua turvata Itämereltä Perämeren lohijokiin. Siinä valtikat ovat Ruotsin ja Suomen lainsäätäjillä. Kunnanneuvos Bengt Niska Pajalasta teki hiki hatussa töitä Ruotsin sosiaalidemokraattien kokouksessa saadakseen ympäristöohjelmaan maininnan myös Tornionjoen luonnonlohesta.
"Täytyyhän lohenkin saada normaali rakkauselämä eli päästä kutemaan synnyinjokeensa", Niska perusteli viimeisenä valttinaan. "Se oli jo niin yksinkertainen asia, että sen ne ymmärsi." Ohjelmaan tuli maininta, kuinka luonnon "villit kannat" tulee säilyttää.
"Ei kuitenkaan vielä, että villin lohen kanta", Niska pahoitteli Pellossa.
Vaikka lohen poikastuotanto on ollut viime vuosina lähes muuttumaton, saaliit ovat merellä tasaisesti laskeneet.
Atso Romakkaniemen mukaan istukaspoikasista elämän alkuun pääsee vain kymmenen sadasta, luonnonlohista viidennes. Siksi lohikiintiötkin täyttyvät suurimmaksi osaksi luonnonkutuisista kaloista.