Viranomaiset ovat huolissaan Lapin kesäliikenteen koko ajan kasvavista onnettomuusluvuista. Tieliikenteen onnettomuuksien määrä koko vuodelle jaettuna tai pelkästään talvikuukausia tarkastellen on laskenut, mutta kesäaika tuntuu maanteillä olevan aivan oma maailmansa.
Vaikka kelit ovat talvikautta suotuisampia, ja kiireisten työmatkalaisten sijasta teillä liikkuu enemmän leppoisia lomailijoita, onnettomuuksia tapahtuu silti enemmän.
Viiden viimeisen vuoden tilastot kertovat, että henkilövahinkoja aiheuttaneita liikenneonnettomuuksia oli Lapissa tammi-toukokuussa keskimäärin 11 kuukausittain, ja suunta on laskemaan päin. Kesä-heinäkuun aikana turmien määrä pomppaa kuitenkin lähes 20:een kuukaudessa, ja luku on nousussa. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien kohdalla tilanne on sama: kesäaikana turmia on lähes kaksinkertainen määrä talvikauteen verrattuna.
Kesän vilkkaampi liikenne selittää eron vain osittain, sillä olot teillä ovat kesällä paremmat. Kehityksen suuntaa liikennemäärät eivät selitä senkään vertaa.
Lääninhallituksen, Liikkuvan poliisin, Liikenneturvan ja Lapin tiepiirin yhteinen liikenneturvallisuuden neuvottelukunta on löytänyt poliisin tilastoista joitakin syitä tilanteeseen, mutta tehokkaita parrannuskeinoja lienee vain yksi: autoilijoiden asennemuutos.
Autokouiluissakin oikeat opit kyllä tiedetään, mutta niiden vaikutuskeinot ovat rajalliset. "Asennekasvatus tulisi aloittaa jo päiväkoti-iässä, koska 18-vuotiaana se on jo myöhäistä", huomauttaa Liikenneturvan Lapin aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi.
Vastuuttomuus
yleistyy kesäisin
Liikennemäärät kasvavat Lapissa alkukesästä lähtien, ja ovat suurimmillaan heinäkuun lopulla. Samalla nousevat nopeudet ja kuljettajien turha riskinotto. Esimerkiksi viinahuuruissa ajeleminen on kesällä yleisempää.
Ulkomaalaisten törttöilijöiden piikkiin kesäajan onnettomuuksia ei voi panna, sillä vilkkaimmilla turistireiteillä ei ole turmia tavallista enempää. Sen sijaan esimerkiksi Rovaniemen seudulla, jossa paikallista liikennettä ja huviajelua on paljon, tapahtuu lähes puolet läänin kaikista onnettomuuksista.
Suistumisonnettomuudet ovat yleisin turmatyyppi, ja niiden syynä on yleensä olosuhteisiin nähden liian suuri ajonopeus. Myös risteysonnettomuudet ovat yleistymässä, ja niiden seuraukset ovat usein vakavia varsinkin pääteillä.
Eläinonnettomuuksia eli lähinnä hirvikolareita tapahtuu niin ikään koko ajan enemmän. Monien autoilijoiden tapa ajaa yöllä kuumuuden ja ruuhkien välttämiseksi onkin kaksipiippuinen juttu, koska vireystaso laskee väsymyksen myötä. Hirvionnettomuksien riski yöllä onkin arvioitu peräti 70-kertaiseksi muihin vuorokaudenaikoihin verrattuna.
Promilleraja nuorille
voisi olla alempi
Onnettomuuksien määrä on kasvussa erityisesti 15-19-vuotiaiden ja toisaalta 50-64 -vuotiaiden ikäryhmissä. Nuorten onnettomuudet korostuvat nimenomaan kesäaikaan, ja tänäkin vuonna on mitattu jo yli 200 kilometrin tuntinopeuksia kahdeksan kympin rajoitusalueilla.
Nuorten leimaamista vastuuttomiksi viranomaiset eivät silti pidä perusteltuna, vaan pikemmin on kyse kuljettajien kokemattomuudesta. "Juuri ajokortin saaneiden joukossa on vain pieni ryhmä, joka toimii piittaamattomasti. Se ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret toimivat eri tavalla myös liikenteessä", Rainer Kinisjärvi arvioi.
Esitystä nuorten alemmasta promillerajasta Kinisjärvi olisi kuitenkin valmis harkitsemaan. "Alkoholi vaikuttaa nuoriin eri tavalla kuin kokeneisiin kuljettajiin. Heillä ei ole vielä ajamiseen liittyvää rutiinia."