Eduskunta kävi tervetulleen eurokeskustelun. Oli pettymys, ettei perussuomalaiset ota kantaa eurojäsenyyteen. Hallitus ei voinut vastata, paljonko tukipiikki voi vielä pidentyä.
Eduskunnan perjantaisessa luottamusäänestyksessä Espanjan pankkien tukipaketista ei tapahtunut yllätyksiä: hallitus sai luottamusta omiltaan kun taas oppositio vastusti. Tällä päätöksellä Suomi osallistuu alkuvaiheessa 30 miljardin euron tukipakettiin, joka voi kasvaa enimmillään sataan miljardiin.
Kansanedustajien kesätauon ensimmäisen kerran 50 vuoteen katkaissut vilkas keskustelu teki kuitenkin terää. Hallituspuolueet ahdistivat taktisesti viisaasti oppositiopuolueita siitä, miten ne suhtautuvat euroalueen kriisiä vielä suurempaankin kysymykseen eli Suomen eurojäsenyyteen.
Espanja-keskustelu oli hallituspuolueille hankala siinä, ettei niillä ollut vastausta opposition kysymykseen, kuinka pitkäksi Suomi on vielä valmis kasvattamaan tukipiikkiä. Ehdotonta vastausta on mahdotonta antaa, koska finanssikriisin syvyyttä ja takarajaa ei tiedä kukaan.
Oppositiopuolueille tiedonantokeskustelu oli vaikea taas siksi, ettei niillä ollut vastausta hallituspuolueiden kysymyksiin, mitä seuraisi, jos Suomi ei lähtisi mukaan Espanjan tukipakettiin. Tähänkin kysymykseen vastaaminen on pelkkää arvailua.
Molemmat kysymykset ovat silti aivan keskeisiä. Suomen enimmäisvastuut kriisin hoidossa voivat nousta pahimmassa tapauksessa jo reilusti yli 30 miljardin euron. Toisaalta investointipankki Lehman Brothersin konkurssista 2008 alkaneen talouslaman arvioidaan vieneen Suomelta 40 miljardin euron vientitulot. Euroopan kriisi on vienyt lisää, ja Espanjan romahdus johtaisi uusiin arvaamattomiin seurauksiin.
Hallituspuolueet onnistuivat pilkkomaan tiedonantokeskustelussa opposition kahtia. Ne höykyttivät etenkin perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia, joka jäi puolueen suuresta eduskuntaryhmästä huolimatta yksin.
Soinilla olisi ollut ryhmäpuhujana tuhannen euron tilaisuus selventää puolueensa linjaa siinä, onko Suomen paikka eurossa vai ei. Hän ja puolue ovat koko kriisin ajan arvostelleet tukilinjaa, mutta eivät ole ottaneet kantaa perimmäiseen eurokysymykseen. Kantaa ei kuultu nytkään, halpaa retoriikkaa sitäkin enemmän. Soini joutuikin paikkailemaan asiaa jälkikäteen perjantaina.
Keskusta on hankalassa raossa siksi, että puolue oli päähallituspuolue silloin kun pelastustalkoot aloitettiin. Näin se ei voi sataprosenttisesti hyödyntää oppositiopuolueen vapautta. Puolue ilmoittautui kuitenkin uuden puheenjohtajansa Juha Sipilän suulla eurojäsenyyden kannattajaksi. Näin pesäero perussuomalaisiin tuli selväksi.
Jos voi hakea voittajia, sellaisiksi löytyvät SDP ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. SDP otti vakuudet vaaliratsukseen ja on pitänyt niistä kiinni. Päähallituspuolue kokoomus hyväksyy ne innottomasti, koska hallitusohjelmassa niin sanotaan.
Urpilainen on jättänyt pääministeri Jyrki Kataista (kok.) jopa hieman varjoonsa kriisin hoidossa. Joka tapauksessa kokoomuksen ja SDP:n akseli on osoittanut toimivuutensa tässäkin asiassa. Hallituksen sitkeydestä kertoi sekin, etteivät sen rivit rakoilleet.