Ke­sä­he­pe­net jäivät ylle

Talvi yllätti Esterin. Samoin kävi Harlamovskille, Junostille, Pirjalle ja Isolle venäläiselle. Kaikki ne asuvat tätä nykyä Oulun seudulla.

Hietasaaressa kasvava punakaneli piti vielä keskiviikkona lehtensä, kuten sisaruksensa Juuso, Jaspi, Kersti, Lobo, Pekka, Petteri, Pirja, Tobias ja Vuokkokin.
Hietasaaressa kasvava punakaneli piti vielä keskiviikkona lehtensä, kuten sisaruksensa Juuso, Jaspi, Kersti, Lobo, Pekka, Petteri, Pirja, Tobias ja Vuokkokin.
Hietasaaressa kasvava punakaneli piti vielä keskiviikkona lehtensä, kuten sisaruksensa Juuso, Jaspi, Kersti, Lobo, Pekka, Petteri, Pirja, Tobias ja Vuokkokin.
Kuva: Ala-aho Pekka

Talvi yllätti Esterin. Samoin kävi Harlamovskille, Junostille, Pirjalle ja Isolle venäläiselle. Kaikki ne asuvat tätä nykyä Oulun seudulla.

Erikoisinta on, että talvi yllätti Lokakuun, Raatteentien ja itsensä Talvikin. Nekin tiedetään pohjoissuomalaisiksi. Asuinpaikka selviää nimittäin Hirvensalon taimiston ylläpitämästä rekisteristä, joka löytyy myös internetistä osoitteesta omenapuu.com.

Vielä keskiviikkona kaikki edellä mainitut olivat vallan kesähepenissään nykyisillä kasvusijoillaan. Tiputtanevatko kevyitä vaattehiaan lainkaan tänä talvena?

"Talven viima repii viimeistään tammikuussa pois, mistä niille tulee haavoja", tietää rekisterin ylläpitäjä, puutarhuri Anssi Krännilä. Hän aikoo tulla kahden viikon kuluttua etelästä Ouluun kertomaan, miten Punakanelia, Sariolaa tai Kerstiä voitaisiin edelleen lisätä. Ne eivät nimittäin niin vain lisäänny itsestään.

Tällä hetkellä ne voivat huonosti. Talven haavoista seuraa helposti kuivumista tai pahoja paleltumia. Viimeksi yhtä huonosti kävi syksyllä 2002, jolloin sää puijasi ulkona asujia pahasti. Lämmintä riitti, niin ettei kukaan älynnyt varautua talveen. Sitten, kuin varas yöllä, tuli talvihalla.

Tänä syksynä vain jotkut lajikkeet ennustivat talven. "Siperia on opettanut joillekin, että talvi voi tulla äkkiä", Krännilä sanoo. Näitä ovat lähinnä Siperiasta lähtöisin olevat lajikkeet.

Vaikka kesäasu jäisikin päälle, kylmä ei kangista kaikkia. Esimerkiksi Aino kestää hyvin pakkasta ja pärjää äärialueilla. Neito on kotoisin Suomussalmelta mutta asuu muun muassa Oulussa. Juuso on vahva uros ja vastustuskykyinen sekä ruvelle että muumiotaudille, kuten myös Konsta.

Linda on myöhäisherännäinen, joka kypsyy vasta joulukuulla, mutta sen pitäisi saada lämmintä. Sitä ei ole ollut tarjolla.

Erikoista on, että niin monen hedelmä kypsyisi juuri nyt marraskuussa, jolloin voi sataa vuoroin puuteria ja räntää, tai viima voi muodostaa tykkyä puidenlalvaan. Esimerkiksi Orimattilasta kotoisin olevan Olan hedelmän pitäisi olla parhaimmillaan samoin kellanvihreän Antonovkan, joka on ukrainalainen maahanmuuttaja. Kangasalan Kerppulassa syntynyt Eppulainen voisi olla parhaimmillaan vielä myöhemminkin.

Toisaalta ei ole ihme, että nämä hassunkuuloiset lajikkeet, joita muuten kutsutaan myös yleisnimikkeellä omena, eivät ehtineet varautua talveen. Esimerkiksi kohuomena Pekka, vanha suomalaisomena Huvitus tai Mannerheimin lapsuudenkodin pihalla syntynyt Louhisaaren ananas ovat hitaita. Niiltä menee kokonainen kuukausi heittää lehtipusakkansa.

Ilmoita asiavirheestä