Kuhmo Vuosina 1987-96 toiminut Kuhmon Kesäakatemia on herännyt eloon. Kamarimusiikin osaamiskeskus Virtuosi järjesti suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden kesäakatemian vuosien tauon jälkeen.
Maanantaina ja tiistaina akatemia kokoontui Kuhmo-talossa, keskiviikkona se jatkaa Kostamuksessa.
Avauspäivän aiheena oli musiikin verkko-opetus. Toinen ja kolmas päivä on varattu pohjoiselle ulottuvuudelle.
Käsite pohjoinen ulottuvuus jäi elämään vanhasta Kuhmon kesäakatemiasta. Kesäakatemian alaa oli ja on yhä yhteistyö yli rajan.
Venäläisen osapuolen kiinnostus kesäakatemiaa kohtaan vaikutti siihen, että se kutsuttiin koolle uudelleen, Virtuosin ohjelmajohtaja Veikko Tikkanen sanoi.
Virtuosi toimii syrjässä, Euroopan pohjoisreunalla ja Suomen itäkolkassa, mutta sen alaa on yleismaailmallinen taidemusiikki.
Virtuosi on osa alueiden Eurooppaa, ja se pyrkii luomaan kulttuurillista sisältöä EU:n pohjoisen ulottuvuuden käsitteeseen.
Alussa hankalampaa
Kesäakatemian alkuaikana itäraja oli suljetumpi, eikä yhteistyö rajan yli sujunut helposti.
Yksi kesäakatemian kantavia voimia, sisäasianministeriön kuntaosaston päällikkö Cay Sevon, muisteli Kuhmossa, että 1980-luvulla niin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja koko Itä-Suomessa kuin Venäjän Karjalassa kaivattiin kontakteja rajan yli.
"Kostamus on suomalaisten rakentama kaupunki, ja kun se valmistui, siellä haluttiin jatkoa yhteistyölle."
Suomen EU-jäsenyys on lisännyt kiinnostusta itäyhteistyöhön. Käyttämättömiä mahdollisuuksia yhteistyön kentällä on paljon.
Sevon tuntee virkansa puolesta Karjalan tasavallan ongelmia. Ministeriöllä on menossa muun muassa hanke Karjalan kunnallishallinnon kehittämiseksi. Karjalassa isot yritykset ovat huolehtineet tehtävistä, jotka Suomessa kuuluvat kunnille. Kun yritykset vetäytyvät esimerkiksi omistuksen siirtyessä ulkomaille, tehtävät jäävät hoitamatta.
Lähihankkeet tärkeitä
Kansanedustaja Tarja Cronbergin (sit.vihr.) mielestä Brysselissä päätettävät Tacis-hankkeet ja paikallistasolla sovittavat Interreg-hankkeet pitäisi voida sovittaa yhteen. Suomi on ehdottanutkin EU:ssa, että eri ohjelmien yhteishankkeita voitaisiin kokeilla.
Cronberg toimi aiemmin Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana ja tutustui itäyhteistyöhön läheltä. Hänestä projekteilla on ollut paljon merkitystä Karjalassa. Tavallinen ihminen on huomannut vaikuttavuuden parhaiten pienissä lähihankkeissa, vaikka rajajoen melontamahdollisuuksina tai rajan ylittävänä rock-konserttina.
Esimerkiksi Joensuun ja Petroskoin yliopistot tekevät paljon yhteistyötä. Rajamuodollisuuksia on onnistuttu hankkeilla helpottamaan. Paikallisesti Karjalassa päätettävissä asioissa yhteistyö sujuu, Moskovan päätösvallan alaisissa asioissa ei. Esimerkiksi junayhteyttä Joensuusta Petroskoihin ei ole saatu, vaikka sitä on puuhattu vuosia.
Käsitteestä konkretiaksi
Cronbergin mukaan pohjoinen ulottuvuus on nyt yleisesti hyväksytty ajatuksena ja hyvänä periaatteena, mutta mitään käsinkosketeltavaa se ei vielä ole.
"Pohjoinen ulottuvuus tarvitsee nyt instituution. Minimi olisi esimerkiksi EU:n ja Venäjän kumppanuussopimuksen tapaamiseen sisältyvä erilliskokous. Pohjoisen ulottuvuuden maantieteellistä aluetta pitää laajentaa. Tanskalaisia nykyinen pohjoinen ulottuvuus ei kiinnosta, mutta jo Grönlanti sisältyy siihen, tilanne muuttuu."