Kesäaikaan siirtyminen jakaa kansalaiset pitkälti kahteen vastakkaiseen leiriin. Lähes puolet kansalaisista, 48 prosenttia, on jo niin tottunut kesäaikaan, ettei pidä tarpeellisena luopua siitä.
Kalevan ja viiden muun lehden yhteisestä mielipidemittauksesta käy kuitenkin ilmi, että kesäajalla on kansan keskuudessa myös vankat vastustajansa. Peräti 43 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että Suomi voisi luopua kesäajan käytöstä ja noudattaa samaa aikaa koko vuoden.
Vuosien varrella monet ovat kyseenalaistaneet tarpeen siirtyä kesäaikaan.
Kansanterveyslaitoksen tutkimus paljasti pari vuotta sitten, että kesäaikaan siirtymisen jälkeen moni nukkuu seuraavan viikon huonosti, koska vuorokausirytmi häiriintyy.
Seurauksena on huonoa unta, laskevaa työtehoa ja altistumista onnettomuuksille. Samanaikainen ruotsalaistutkimus varoitteli kasvaneesta sydänkohtausten riskistä.
Maailmansotien aikana kesäaikaan siirryttiin taloudellisista ja myöhemmin energiansäästösyistä. Nykyään yhtenäinen aika on tärkeämpää lähinnä juna-, laiva- ja lentoliikenteen aikataulujen takia.
Dosentti Matti Kamppinen arvioi vuosi sitten Kalevassa, että kesäaikaan siirtymisen takana oli uusseelantilainen hyönteistieteilijä, joka halusi kerätä ulkona hyönteisiä vielä työpäivän jälkeen.
Suomessa kesäajasta on opittu myös nauttimaan, kun keväisin valoisaa aikaa on pitempään. Miljooniin ihmisiin vaikuttavat terveydelliset seikat kannattaisi kuitenkin selvittää. Jos on niin, että kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa terveydellisiä haittoja, se pitäisi se ottaa huomioon.
Kesäaikaan siirrytään taas lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä kaikki, olipa siitä mitä mieltä tahansa.