liisa.laine@kaleva.fi
Vielä on kesää jäljellä, mutta byrokratiarintamalla palaillaan jo tylyyn arkeen. Eilen kesätauon jälkeen ensi kertaa kokoustanut Oulun kaupunginhallitus sai hyydyttää leppoisat lomatunnelmansa tietoon, että Oulun työttömyys on nyt toiseksi pahin Suomen suurista kaupungeista. Vain Tampereella tilanne on nipin napin vielä surkeampi.
Erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden luvut säpsäyttävät. Toukokuussa heistä oli työtä vaille 1 607, kun vuosi sitten "vain" 1 234. Kaikista Oulun työttömistä nuoria oli 18,7 prosenttia, siis lähes joka viides. Kesäkuun lukuja listalla ei ollut, mutta ne ovat vielä synkemmät.
Harmillisinta on, että osalle töitä kyllä olisi, mutta heitä ei voida palkata. Monissa järjestöissä on nimittäin heinäkuussa törmätty siihen, ettei TE-keskukselta ole saatu palkkatukipäätöksiä, koska tukitoimiin varatut rahat tälle vuodelle ovat jo loppuneet. Ja edessä on vielä viisi pitkää kuukautta - kesän lisäksi siis vielä syksy ja pätkä talveakin.
Pelkät kaupungin kuntalisät eivät tilannetta auta, jos valtiolta ei rahaa tipu.
Tätä taustaa vasten ei viime perjantaina julkistettu valtiovarainministeriön budjettiluonnos lupaa kovin hääppöistä. Tukirahat ovat vähintään yhtä tiukassa kuin tähänkin asti.Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin suunnattuja määrärahoja ei ole nostettu ministeriön toivomalla tavalla. Lisäystä rahoissa toki on, mutta vain kolmannes ehdotetusta. Samaan aikaan työttömien määrä kasvaa ties kuinka korkeaksi.
Ylipäätään työ- ja elinkeinotoimi on saamassa rahaa noin 90 miljoonaa euroa vähemmän kuin ministeriö toivoi. Karsinta on iskenyt juuri sinne, mihin Oulusta katsoen ei olisi pitänyt: esimerkiksi energiapolitiikkaan liittyviä määrärahoja on leikattu miljoonalla, vaikka niitä päin vastoin haluttiin lisätä kolmella. Kaupunginjohtaja Matti Pennasen toivomia uusiutuvan energian käytön edistämiseen tarkoitettu rahoja on vähennetty 13 prosentilla ja energiatukeakin parilla.
Oulussa iloittiin innovaatiopolitiikkaan ja yritysten kansainvälistymiseen myönnetystä lisätuesta. Sekin summa on kuitenkin paljon pienempi kuin ministeriö esitti. Innovaatiokeskusten kehittämiseen saatiin kolmen miljoonaan sijaan vain miljoona aikaisempaa enemmän. Julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahat ovat häviämässä kokonaan. Tänä vuonna niihin vielä saatiin 194 miljoonaa, ensi vuonna vain 31. Yritysten kansainvälistyminen on saamassa tukea 2,5 miljoonaa tätä vuotta enemmän. Ministeriön mielestä siihen olisi tarvittu vielä neljä miljoonaa lisää.
Nuorten ja varsinkin kouluttamattomien nuorten on ollut aina vaikea saada Oulussa töitä. Lapsia syntyy muuta maata enemmän ja Oulu vetää nuoria muualtakin opiskelemaan. Kaikille ei tosin riitä edes opiskelupaikkaa, viime syksynä ammatillista koulutuspaikkaa vaille jäi 128 nuorta. Työttömyysongelmaa helpottaisi ainakin hiukan, jos Ouluun saataisiin lisää koulutuspaikkoja.
Oulussa on joka tapauksessa huutava puute nuorille sopivista työpaikoista. Nyt tarvitaan kaikki konstit käyttöön niiden löytämiseksi ja palkkauksen helpottamiseksi.
Toivottavasti ainoaksi tepsiväksi keinoksi ei jää sikainfluenssa. Siitä kun on keksitty jo yksi hyvä puoli: kun väki sairastaa, riittää nuorille töitä tuuraajina.
Tosin voihan se nuorikin sairastua.