Satotoiveet vaikuttavat lupaavilta Pohjois-Pohjanmaalla. Alkukesästä vaivannut kova kuivuus on voitettu. Sateet antavatkin nyt aiheen odottaa kohtalaista satotulosta. Viljelmien osalta ollaan myös viikko kaksi etuajassa.
"Normaalilta vaikuttaa", arvioi perunantuotannon neuvoja Markku Jokikokko Oulun maaseutukeskuksesta: "Veikkaisin keskikokoista satoa, en usko että mitään huippusatoja tullaan saamaan."
Kevätkauden kova kuivuus tosin vaikutti mukulamäärän runsauteen Tyrnävä-Liminka -alueella sekä myös Pyhäjoen ja Kalajoen seudulla: "Mukulamäärä saattaa jäädä hieman pienemmäksi, ainakin niillä alueilla, jotka kärsivät kuivuudesta taimettumisvaiheessa."
Jo kevään sateet sattuivat hajanaisesti, osa paikoista jäi aivan kuiviksi. Jälkeenpäin taas sateet ovat olleet kuurotyyppisiä, joillakin alueilla on vettä lorottanut liikaakin.
Isokokoista mukulaa
Ruokaperunoista toivotaan ennen kaikkea isokokoisia. Oulun seudulle tärkeiden siemenperunoiden osalta sen sijaan pyritään mahdollisimman suureen mukulalukuun.
Viime päivien vedentulo onkin turvannut mukulanmuodostuksen: "Kovasti on helpottanut tilannetta." Jokikokon mukaan vesimäärällä tultaisiinkin jo toimeen. Jatkossa mukulat myös kasvavat joutuisasti: "Isokokoista mukulaa on kyllä tulossa."
Ruttopaineet ovat kuitenkin lämpimien ja kosteiden olosuhteiden takia kovat. Ammattiviljelijöillä ei toistaiseksi ole tautia tavattu, mutta he pitävätkin ruttosuojaa koko ajan ruiskutuksin yllä. Sen sijaan omaan tarpeeseen perunoita viljelevillä on jo havaittu joitakin epäilyttäviä tapauksia.
Viljasta kohtalaista
Kevätkuivuus heikensi myös viljan mahdollisuuksia. Pohjois-Pohjanmaalla viljellään varsinaisesti vain ohraa ja kauraa, muuten pelloilla tuotetaan pitkälti rehua.
Kummallekin povataan kohtuullista satoa. Kuivaheinän ja säilörehun teko on tosin osalla edelleen kesken, muistuttaa piiriagrologi Heikki Turtinen Oulun pohjoispuolisista kunnista.
"Kuivuus on jonkun verran verottanut satotasoa", toteaa puolestaan piiriagrologi Jouni Sassali Raahesta. Etenkin Nivala mutta myös rannikkoseutu ovat kärsineet huomattavasti kuivuudesta. Sisämaassa taas ovat kuurot vieneet viljan paikoitellen jopa lakoon.
"Mutta mitään ei tiedä, ennen kuin vilja on laarissa", Sassali huomauttaa.
Kirvoista tappioita
"Ainoa mikä huolettaa, on suuri kirvamäärä. Jos ei ole ruiskuttanut, on hyvin todennäköistä, että siitä aiheutuu satotappioita 10-30 prosenttiin", Sassali arvioi. Ruiskuttaa kun kannattaa vain tähkimiseen asti tai kauran tultua röyhyyn. Sen jälkeen suojaamisesta on tuskin apua.
Kirvoja esiintyi viimeksi yhtä runsain mitoin viljelmillä noin vuosikymmen sitten. Niiden luontaisia vihollisia, leppäpirkkojen toukkia, ei ole tänä vuonna ollut tarpeeksi hoitamaan tuholaisvyöryä.
Tuomikirvojen invaasio sattuu joka 5-10 vuosi. Uhkasta oli kyllä varoitettu, mutta ilmeisesti riskiä hieman vähäteltiin tutkimustulosten perusteella.