Kesä tulee pomp­pien

Pihoista ja puutarhoista kuuluu tuttu jousien kitinä - pomppukausi on alkanut jälleen. Trampoliinivillitys ei osoita laantumisen merkkejä.

"Huh, tässähän saa tehdä töitä", kommentoi Kristiina Kangas ponkaistessaan ylös jättitrampoliinilta.
"Huh, tässähän saa tehdä töitä", kommentoi Kristiina Kangas ponkaistessaan ylös jättitrampoliinilta.
Kuva: Ala-aho Pekka

Pihoista ja puutarhoista kuuluu tuttu jousien kitinä - pomppukausi on alkanut jälleen. Trampoliinivillitys ei osoita laantumisen merkkejä.

Oululainen trampoliineja maahantuova Acon Finland Oy myy noin 4 000 trampoliinia vuodessa. Määrä on pysynyt vakiona jo muutaman vuoden ajan. Vuosi 2003 oli huippuvuosi, jonka aikana myytiin yli 5 000 trampoliinia, kertoo toimitusjohtaja Johannes Sallinen.

Parhaimmillaan trampoliinilla hyppiminen on tehokasta liikuntaa, sillä 10 minuutin hyppimisen on laskettu vastaavan noin puolen tunnin juoksulenkkiä. Trampoliiniharrastus on myös tapaturma-altis laji. Julkisuuteen ovat nousseet trampoliineilla sattuneet onnettomuudet, joista pahimmat ovat johtaneet halvaantumiseen tai jopa kuolemaan. Erilaiset kaularankavammat, aivotärähdykset, käsien ja jalkojen murtumiset ovat valitettavan yleisiä.



Perushypyt haltuun


Tapaturmia syntyy usein siksi, että turvamääräyksiä ei ole noudatettu tai vanhemmat eivät ole niistä tietoisia. Jokaisen trampoliinin mukana tulee myös ohjeet, joissa sanotaan muun muassa, että trampoliinissa saisi hyppiä vain yksi kerrallaan.

Vaaratilanteita saattaa syntyä, jos trampoliinia ei ole koottu huolellisesti tai turvapehmusteet on kiinnitetty huolimattomasti. "Trampoliinin pehmusteen oltava tarpeeksi leveä ja kestävä eikä kehäputki ei saa tulla näkyviin, sillä siihen voi lyödä päänsä", Sallinen huomauttaa.

Moni hankkii turvakehän trampoliiniinsa. "Jos trampoliinia ei voi laittaa pehmeän alustan päälle tai jos hyppijällä on vähän kokemusta, turvakehä on syytä laittaa."

Pelisäännöt ovat monesti kadoksissa tavallisilla pihoilla, joissa intoa on enemmän kuin taitoa. Kuluttajaviraston suosituksen mukaan hyppijän on syytä opetella ensin perushypyt ennen kuin siirtyy voltteihin ja kuperkeikkoihin, joista voi pudota pää tai niska edellä.

"Vahinkoja syntyy, kun koulutettua ohjausta ei ole. Vanhempien olisi hyvä valvoa ja ohjata lapsiansa trampoliinilla", toteaa tutkija Erkki Tervo Jyväskylän yliopistosta.

Tervo tutkii parhaillaan trampoliinin hyödyntämistä vanhusten liikunnassa. Trampoliinihypyt ovat yksi osa kiertoharjoitteluohjelmaa. Tervon mukaan trampoliini tarjoaa ikäihmisten keholle tarpeellista tärähtelyä, mutta se ei rasita niveliä. Ikääntyneiden liikuntarata -pilottitutkimuksessa on mukana seitsemän 65-77-vuotiasta koehenkilöä.

Oulussa halutaan kiinnittää huomiota lasten turvalliseen hyppelyyn trampoliineilla. Oulun naisvoimistelijat järjestää kesä- ja elokuussa lasten tramppajumppia, jossa opetellaan muun muassa trampoliinilla tarvittavaa keskivartalon hallintaa.

"Idea tuli trampoliinijumppien ohjaajilta. Heitä huolestuttaa, että monet eivät tiedä, miten trampoliinilla pitäisi hyppiä turvallisesti. Vanhemmat eivät välttämättä osaa opettaa omia lapsiaan", kertoo Oulun naisvoimistelijoiden toiminnanjohtaja Eeva Juola.

Trampoliinijumppaa naisvoimistelijat ovat vetäneet lapsille ja nuorille syys- ja kevätkaudella parin vuoden ajan, mutta kesäkurssit ovat uutta.

Ilmoita asiavirheestä