Tero Pitkämäellä riittävät juuri ja juuri yhden käden sormet kesän haasteiden laskemiseen: Pekingistä pitäisi keihästää olympiakultaa, Kultaisessa liigassa olisi tarjolla miljoonan dollarin päävoitto, kymmenen parhaan kisan keskiarvo olisi suotavaa saada 90 metrin viivan paremmalle puolelle ja Aki Parviaisen nimissä oleva SE 93,09 odottaisi yhä rikkojaansa.
Hetkinen vain... Keihäsmiehenkin kädessä on viisi sormea. Pikkurilli unohtui: keihäänheiton maailmanmestarin haastelistassa oli myös muiden suomalaisten heittäjien pitäminen kurissa ja järjestyksessä - ja mielellään oman selän takana.
Tuosta viimeisestä haasteestaan Pitkämäki joutui luopumaan jo ensimmäisessä kisassaan: Viime viikonloppuna Kuortaneella heitetyssä kauden avauskilpailussa hän sai nenilleen suomalaiselta heittäjältä ensimmäisen kerran sitten syksyn 2004. Maailmanmestaria pidemmän kaaren kisassa kiskaisi Antti Ruuskanen.
Tiukkoja ovat Pitkämäen muutkin haasteet. Miten niiden kanssa käy?
Olympiakulta
Viime kesänä Pitkämäki heitti harteiltaan kehnon arvokisakilpailijan viitan. Nurmon Urheilijoiden mies otti MM-Osakasta omansa pois vakuuttavalla tavalla: suomalaisen kädestä lähti kisan kaksi pisintä kaarta, ja voittoheitto 90,33 oli miehen mitan pidempi kuin pahimman kilpakumppaninsa Andreas Thorkildsenin kiskaisu.
Vuodet ja arvokisat eivät kuitenkaan ole veljiä keskenään. "Olympiavoittoon tarvitaan yli 90 metrin kaari. Se on selvää", Pitkämäki on muistuttanut ja samalla kiertänyt puheet ykkössuosikin asemasta.
Suomalaisen ykköshaastaja on tuttu mies Norjasta. Thorkildsen johtaa arvokisavoitoissa Pitkämäkeä lukemin 2-1. Kaiken lisäksi oraalla oleva keihäskesä lupaa tukalia hetkiä sekä Pitkämäelle että Thorkildsenille: olympialaisten aikaan 90 metrin tuntumassa on tällä menolla ankaraa tungos.
Pitkämäen puolella on suomalainen keihäshistoria: aina, kun miesten keihäänheiton arvokisamitaleista on kilpailtu Aasiassa, kullan on korjannut kotiin suomalainen heittäjä.
Kisapaikkansa puolesta Pitkämäen ei enää tarvitse jännittää. Olympiakomitea löi miehelle lipun kouraan viime kesän kovien näyttöjen perusteella.
Kultainen liiga
Pelin henki on simppeli: kuusi kisaa ja kuusi ykköstilaa, niin olet jakamassa miljoonan dollarin ykköspalkintoa. Yksinkertaista.
Ei ihan, jos Pitkämäeltä kysytään. Keihäs on sen verran herkkä laji, että voiton tikkaaminen jokaisessa kisassa on vaativa urakka. Epäonnistumisille ei ole sijaa.
"Yhtään huonoa päivää ei saa sattua", Pitkämäki sanoo Urheilulehden sivuilla.
Viime vuonna Pitkämäki voitti Kultaisen liigan kuudesta kisasta neljä. Thorkildsen korjasi voiton kaksi kertaa.
Yli 90 metrin keskiarvo
Maailmassa on yksi heittäjä, joka on onnistunut kirjaamaan yhden kauden kymmenen parhaan kisansa keskiarvoksi yli 90 metrin tuloksen: ME-mies Jan Zelezny. Matka Zeleznyn rinnalle on pitkä, sillä Tshekin ihmemiehelle 90 metrin viiva oli parhaina vuosinaan helppoa kauraa. Miehen sadan parhaan tuloksen keskiarvokin on lähes 91 metriä (90,71).
Viime kesänä Pitkämäki heitti keskiarvoennätyksekseen 89,01. Kausi oli loppukesän notkahdusta lukuun ottamatta tasainen, mutta yli 90 metrin kantaneita kaaria tuli vain kaksi.
Suomen ennätys
Aki Parviaisen vanha SE 93,09 on ollut Pitkämäen kiikarissa siitä saakka, kun keihäs tupsahti kesällä 2005 Kuortaneen nurmeen 91,53 metrin päässä heittoviivasta. Tulos on edelleen miehen ennätys, joten Suomen ennätyslukemiin on yhä saman verran matkaa kuin kolme vuotta sitten.
Sekä heittäjä että hänen henkilökohtainen valmentajansa Hannu Kangas tietävät, että SE-viiva voi ylittyä missä kisassa tahansa.
"Mutta se vaatii täydellisen onnistumisen lisäksi täydelliset olosuhteet", kaksikko painottaa.