Kesäkuu on kiireistä aikaa Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikassa. "Tapaturmia sattuu paljon, kun koululaiset aloittavat lomansa. Kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat erityisen vilkkaita", kertoo lastenkirurgian ylilääkäri Willy Serlo.
Onnettomuuksien riski kasvaa vapaa-aikana. Lomalla lapset liikkuvat vapaasti, kiipeilevät puuhun tai leikkimökin katolle, hyppivät keinusta, uivat ja pyöräilevät.
Kaatumis- ja putoamisonnettomuudet sattuvat yleensä 6-10-vuotiaille, trampoliinivammat 7-12-vuotiaille ja mopokolarit yli 14-15-vuotiaille. Pojat telovat itseään tyttöjä useammin: kaikista tapaturmista 60 prosenttia sattuu pojille.
Serlo on huolissaan siitä, että tänäkin kesänä Oysissa on hoidettu useita nuoria, jotka ovat loukanneet päänsä pyöräilyonnettomuuksissa, koska he eivät ole käyttäneet kypärää. Osalle voi jäädä pysyviä aivoruhje-, liikunta- ja puhevammoja.
"Oululaiset käyttävät pyöräilykypärää luvattoman laiskasti. Varsinkaan nuoret eivät käytä sitä juuri lainkaan", Serlo sanoo.
Liikenneturvan tilastot vahvistavat tämän. Vain joka kolmas suomalainen käyttää kypärää. Oululaisista sitä käyttää vain joka viides. Helsingin seudulla asuvat noudattavat lakia kuuliaisimmin: heistä joka toinen pyöräilee kypärä päässä.
"Alle 7-vuotiaat käyttävät kypärää hyvin, mutta käyttö romahtaa 12-15-vuotiailla", kertoo Liikenneturvan aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Oulusta.
Jo neljäsluokkalaiset alkavat vieroksua kypärää. Joka toinen 7-12-vuotias suojaa päänsä, 13-17-vuotiaista joka kymmenes (11 prosenttia).
Riski joutua pyöräilyonnettomuuteen on suurin 10-14-vuotiailla, jolloin kypärästä olisi erityisen paljon hyötyä.
Kypärä vähentää päävammojen riskiä lähes 90 prosenttia. Pyöräilijöiden vammat kohdistuvat yleensä juuri päähän. Taajamien kuolemaan johtaneissa pyöräturmissa lähes kaikilta uhreilta on puuttunut kypärä.
"Puolet heistä olisi selvinnyt kypärää käyttämällä, eli isku päähän on ollut kuolemaan johtava syy", kertoo tutkija Jaana Markkula Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Pyöräilyonnettomuudet sattuvat yleensä kevyen liikenteen väylillä.
On tärkeää kiinnittää kypärä oikein. "Yleinen virhe on, että kypärä on liikaa takaraivolla. Suurimmat riskit kohdistuvat otsaan, joten se pitää suojata. Toinen tavallinen virhe on pitää kiinnityshihnat liian löysällä", kertoo Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara.
Hihnan ja leuan väliin täytyy mahtua yksi tai kaksi sormea. Pieni rako tarvitaan, koska pää liikkuu ajaessa. Hihnan pitää kulkea molemmin puolin korvaa, ei korvan päältä. Kypärän tulee olla päähän sopiva ja tuntua mukavalta.
Kypärän kiinnityshihna ei saa aueta itsekseen onnettomuudessa. Vedossa aukeamaton hihna voi aiheuttaa vaaratilanteita esimerkiksi leikkipuistoissa, joten kypärää ei pidä käyttää muualla kuin pyöräillessä.
"Myös huppari on riski leikkipuistoissa. Hupparin naru voi tarttua kiinni liukumäkeen, kun lapsi liukuu alas", Willy Serlo vertaa.
Mopoturmat yleistyvät
Mopoilun suosion kasvu on lisännyt nuorten mopo-onnettomuuksia.
"15-17-vuotiaiden mopo-onnettomuudet ovat kaksinkertaistuneet ja tytöillä kolminkertaistuneet", kertoo THL:n tutkija Jaana Markkula.
Helsingin yliopistollisen sairaalan lastenkirurgien tekemän tutkimuksen mukaan mopoturmien sairaalahoitoa vaativat vammat ovat lisääntyneet rajusti 2002-2007.
Mopokorttien määrä kaksinkertaistui, mutta mopoturmien vuoksi hoidettujen potilaiden vuosittainen määrä yli viisinkertaistui Lastenklinikan ja Töölön sairaalan päivystyksissä. Tyttöjen osuus potilaista nousi 7 prosentista 25:een.
Tytöille tulee enemmän trampoliinivammoja Lastenkirurgit ovat hoitaneet tänäkin kesänä useita trampoliinivammoja Oysissa. Monesti nämä ovat käsien ja jalkojen murtumia sekä aivotärähdyksiä.
Ylilääkäri Willy Serlo uskoo, että trampoliinivammat vähenevät, kun hyppijät noudattavat turvaohjeita. Vammat syntyvät yleensä siitä, että lapsi putoaa ulos trampoliinista tai trampoliinilla hyppii yhtä aikaa useampi kuin yksi lapsi.
"Suojaverkot ovat yleistyneet, mutten usko, että hyppivien lukumäärä on vähenynyt", Serlo arvioi.
Parina kolmena viime kesänä Oysissa on hoidettu noin 75 trampoliinivammaa vuodessa. Suurin osa niistä on sattunut tytöille.
"Pieni tuntuma on, että tahti voi olla vähän hidastunut. Ehkä trampoliinien suosio on vähän laskemassa."
Kuluttajavirasto suosittelee, etteivät alle 6-vuotiaat hypi lainkaan trampoliinilla, sillä pienten lasten tasapainon hallinta ei ole vielä kehittynyt riittävästi. Serlo pitää ohjetta liian mustavalkoisena.
Hänen mielestään pienetkin lapset voivat hyppiä turvallisesti pienillä trampoliineilla, joita näkee nykyisin päiväkodeissakin. Hyppiminen on hyvää liikuntaa, jossa lihakset ja tasapaino kehittyvät. Jättitrampoliineja Serlokin suosittaa vasta, kun taidot ovat kehittyneet.
Hän korostaa, että vanhempien pitää valvoa vierestä pienten lasten trampoliinihyppelyä. Vesialtaiden suosio huolettaa THL:n tutkija Jaana Markkula on huolissaan pihojen vesialtaiden suosion kasvusta, sillä altaat ovat turvallisuusriski varsinkin lapsiperheissä. "Ne vaativat vanhemmilta äärimmäistä huolellisuutta pikkulasten valvonnassa."
Altaissa on usein puolitoistametriset reunat ja paljon vettä. "Kahluualtaatkin ovat pienille lapsille riski. Hukkumiseen riittää muutaman senttimetrin syvyinen vesi."
Hukkumiset ovat 1-6-vuotiailla hieman yleisempi kuolinsyy kuin liikennetapaturmat.
Pienten lasten hukkumiset sattuvat usein, kun he jäävät yksin pihaan ja menevät lähiojaan tai -rantaan. Teini-ikäiset hukkuvat yleensä alkoholin vaikutuksen alaisena.