Rattijuoppojen kokonaismäärä on laskussa, mutta ainakin Pohjois-Suomessa rattiin on könytty tavallistakin huonommassa kunnossa. Alavieskassa on päästy 2,73 promilleen ja Kemissä 3,7 promilleen. Muhoslainen puhalsi Nurmeksessa 5,07 promillea ja simolaismies pysäytti alkometrin kotikonnuillaan lukemaan 5,85.
Ylikomisario Heikki Seppä sisäasiainministeriöstä ei kuitenkaan usko, että rattijuoppojen juomakäyttäytymisessä olisi tapahtunut äkillistä muutosta. Sen sijaan lämmin kesäsää nostaa promilleja.
"Voisi ironisesti sanoa, että rattijuopot ovat vaihtolämpöisiä. Ne ovat vauhdissa kun on lämmintä, mutta hyytyvät kun tulee kylmä", hän sanoo.
Halpa viina
nostanut promilleja
Todella kovista rattijuopumuksista ei ole tilastoja tältä kesältä, mutta aiempien vuosien tietojen perusteella yli kolmen promillen humalassa olevien osuus kaikista rattijuopoista on suunnilleen vakio.
"Viime vuonna kaikista rattijuopoista 3,4 prosentilla mitattiin verestä yli kolmen promillen lukemat. Kolmena edellisenä vuotena luku on ollut 0,1 prosenttiyksikön tarkkuudella sama", Seppä kertoo.
Alkoholin suurkuluttajia tutkinut Kuopion yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen kertoo, että viime vuonna toteutettu oluen ja väkevän viinan hinnan lasku on vaikuttanut erityisesti alkoholiongelmaisten juomiseen.
"Eri lähteistä saatujen tietojen perusteella näyttäisi siltä, että juuri alkoholiongelmaisten juominen olisi entisestään lisääntynyt tämän takia. Ja silloin myös promillemäärät ovat entistä kovempia", hän selittää.
Tieteellistä tutkimusta aiheesta ei ole Kauhasen mukaan vielä tehty, sillä vasta tulevaisuudessa nähdään, miten viinan ja oluen hinnan lasku muuttaa ihmisten juomista. Kauhanen kuitenkin korostaa, että kaikki lähteet viittaavat samaan suuntaan: juuri ongelmakäyttäjät juovat entistä suurempia määriä alkoholia.
Tottumaton voi
kuolla 4 promilleen
Professori Kauhasen mukaan jatkuvasti viinaa käyttävän ihmisen keskushermosto tottuu alkoholiin niin, että normaali-ihmiselle mahdottomat promilleluvut muuttuvat mahdollisiksi.
"Tottumattomalle alkoholinkäyttäjälle neljä, viisi promillea on jo kuolemaksi, mutta todelliset suurkuluttajat saattavat vielä kyetä ajamaan autoa siinä kunnossa. He ovat tyypillisesti keski-ikäisiä miehiä, joilla alkoholin aiheuttamat muutokset näkyvät solutasolla asti", Kauhanen kertoo.
Vaikka julkisuudessa välillä kerrotaan reilusti yli viiden promillen puhalluksista alkometriin, niin yleensä verikokeella mitattu todellinen humalatila ei nouse ainakaan paljon viittä promillea korkeammaksi.
"Jos on kuitenkin pitkään juonut raskaasti ja yrittää välttää alkavaa laskuhumalaa väkevällä alkoholilla, niin silloin hengitysilma voi hetkellisesti nostaa promillemittarin lukeman todella korkeaksikin", selittää ylikomisario Heikki Seppä.