Rastaskerttunen levisi Suomeen etelästä 1960-luvulla ja nykyinen pesimäkantamme on 120-140 paria. Ruotsissa rastaskerttusia pesii 400-500 paria, kun taas Virossa niitä arvioidaan olevan jopa 5000-10 000 paria.
Etelä-Ruotsin rastaskerttuspopulaatiot ovat pienentyneet 1900-luvun lopulla, mutta Keski-Ruotsissa ne ovat kasvaneet. Luultavasti niitä leviää idästä, Virosta ja muualta Baltiasta, jossa kanta on elinvoimainen.
Itäiset rastaskerttuspopulaatiot tuntuvat siis menestyvän paremmin kuin läntiset. Ehkäpä Baltian ja Venäjän alueelta löytyy sopivia pesimisalueita runsaammin kuin Länsi-Euroopassa. Tai sitten itäiset rastaskerttuset käyttävät turvallisempia muuttoreittejä tai parempia talvehtimisalueita.
Lundin yliopiston tutkijat Staffan Bensch ja Dennis Hasselquist ovat viettäneet lähes 30 vuotta Keski-Ruotsissa Kvismarenin luonnonsuojelualueen rastaskerttuspopulaation parissa. He ovat tutkimusryhmineen selvittäneet monia rastaskerttusen perhe-elämään ja poikastuottoon liittyviä seikkoja sekä kartoittaneet lajin geneettisiä eli perinnöllisiä piirteitä.
Rastaskerttuskoiraiden laulua analysoimalla on saatu selville, että mitä monipuolisemmin koiras laulaa, sitä useampia jälkeläisiä ne saavat. Taitava laulaja on siis naaraille mieleen.