Syyskuun 7:ntenä vuonna 1942 nuori kaunis nainen saapui Helsingissä Kasarminkatu 16:ssa sijaitsevaan Pesu- ja silitysliikkeeseen. Hän halusi noutaa kolme päivää aiemmin sinne jättämänsä matkalaukun.
Tämä oli kohtalokas virhe. Takaa-ajon jälkeen poliisi sai kiinni naisen, joka ilmoitti nimekseen Elina Sigrid Hämäläinen ja olevansa Neuvostoliiton lähettämä vakooja. Matkalaukussa olleella radiolähettimellä nainen sanoi lähettäneensä sanomia Neuvostoliittoon.
Päämajan valvontaosaston kuulustelija Otto Kumenius kuvaili muistelmissaan pidätettyä:
"Naisen astuessa eteeni silmäni melkein pyöristyivät päässäni. Edessäni seisoi nainen, jota kauniimpaa olen harvoin nähnyt. Pitkä, tyylikäs, vaalea, hurmaava. Hän oli todellinen Nainen."
Kuukauden kuluttua pidätetty tunnusti olevansa suomalaisviranomaisten etsimä "Vihdin naisdesantti" Kerttu Nuorteva. Legenda oli syntynyt sananmukaisesti jo eläessään.
Professori Ohto Manniselta on juuri ilmestynyt legendan ihmeellisiä vaiheita valottava kirja Kerttu Nuorteva -- Neuvostokaunotar vakoilujohtajana (Edita).
Huoli pojasta kalvaa mieltä
Tiedustelutoiminnassa jo 1930-luvun alusta lähtien mukana ollut Kerttu Nuorteva joutui Stalinin suuren terrorin uhriksi vuonna 1937. Tuolloin hänet tuomittiin kolmeksi vuodeksi pakkotyöhön kazakstanilaiseen keskitysleiriin.
Rangaistuksen kärsittyään Kerttu asettui asumaan silloisen aviomiehensä kanssa Alma-Ataan. Siellä häneen otti oitis yhteyttä pahamaineisen sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n erikoisosaston edustajat, jotka ehdottivat tiedustelutyötä vastavakoilun palveluksessa.
Marraskuussa 1941 Kertulta kysyttiin, suostuisiko tämä lähtemään pitkähkölle vakoilumatkalle Suomeen. Hänen tehtävänsä oli vakoiluverkoston johtaminen.
-- Nuorteva korosti suostuneensa tehtävään, koska halusi hankkia itselleen ihmisarvoisen elämän Neuvostoliitossa, kertoo professori Ohto Manninen.
Kerttu myös pelkäsi jatkuvasti Neuvostoliittoon jääneen lapsensa kohtaloa. -- Häntä pidettiin tavallaan kurissa sillä, että pojalla on elämä siellä tiedossa, Manninen jatkaa.
Päämääränä Mannerheimin surma?
Kerttu sai ennen Suomeen lähtöään perusteellisen koulutuksen. Hänet perehdytettiin muun muassa Suomen oloihin, salakirjoitukseen, radiolaitteisiin ja laskuvarjohyppyihin. Jopa hänen valkea metallihampaansa vaihdettiin, koska valkea metalli oli harvinainen hammasmateriaali Neuvostoliiton ulkopuolella.
Ulkomaantiedustelun päällikkö Vasilij Terentjev jakoi Kertun tehtävän kolmeen osaan: poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen vakoiluun. Sotatilasta johtuen pääosassa olisi sotilaallinen vakoilu.
Mahdollisia asiamiehiä varten Kertulle esiteltiin kahdeksan nimeä käsittänyt lista, jolla oli mukana myös rouva Hella Vuolijoki. Hänestä Terentjev tosin puhui hieman ivalliseen sävyyn. Terentjev totesi muun muassa: "Hänellä (Vuolijoella) on eräs vika, nimittäin se, että hän on peräti epäkonspiratiivinen ja sen vuoksi hänelle on erityisesti teroitettava salaamisen tärkeyttä toiminnassa."
Lopuksi Kerttu sai myös hätkähdyttävän lisätehtävän. Terentjev kehotti hankkimaan mukaan myös henkilöitä, jotka soveltuisivat terroristeiksi ja diversanteiksi, "tuholaisiksi". Kertun piti myös hankkia yksityiskohtaisia tietoja Mannerheimin tarkasta päiväjärjestyksensä. Myöhemmin Kerttu arvioi suomalaisille kuulustelijoille, että tarkoituksena oli surmata Mannerheim.
Silittäjän epäilykset heräävät
Hyvästä koulutuksesta huolimatta Kerttu Nuorteva ei onnistunut kovin hyvin tehtävässään Suomessa. -- Hän joutui tilanteeseen, jossa suurin osa suunnitelluista asiamiehistä kieltäytyi yhteistyöstä. Ja nekin jotka keskustelivat hänen kanssaan, eivät antaneet hänelle juurikaan tietoa. Eli kyllä hän tuli Suomeen sittenkin aika kylmiltään, Ohto Manninen arvioi.
Kerttu Nuorteva jäi Suomessa kiinni syyskuussa 1942. "Elina Hämäläinen" sai tuolloin kutsun poliisin pakeille Ratakadulle. Kerttu päätti noudattaa kutsua, mutta hankkiutui sitä ennen eroon Neuvostoliitosta tuomastaan radiolähettimestä. Hän vei matkalaukussa olleen radion tuttuun pesulaan Kasarminkadulle ja sanoi, että hän itse tai hänen veljensä hakisi laukun muutaman päivän kuluttua.
Pesulan silittäjänä toimineen miehen epäluulo oli kuitenkin herännyt ja hän avasi matkalaukun. Havaittuaan laukun sisällön mies hälytti paikalle poliisin. Tästä alkoi Kertun kujanjuoksu.
Kerttu Nuortevaa kuulusteli ennen muuta valvontaosaston Helsingin alatoimiston päällikkö Paavo Kastari. Nuortevan luonteenlujuus ja korkea moraali tekivät Kastariin vaikutuksen, ja tämä alkoikin kutsua naista "bolshevismin pyhimykseksi". Lukuisien muun muassa Kastarin ja Arvo "Poika" Tuomisen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen Kerttu kuitenkin muutti mielensä ja teki niin sanotun täydellisen tunnustuksen.