Kaksi pohjoista lähtöä olevaa taiteilijaa esiintyy yhdessä Kemin taidemuseon näyttelyssä.
Helvi Mustonen on syntyään Kemistä, Heli Tuhkanen Pellosta. Nykyisin molemmat työskentelevät eteläisessä Suomessa.
Unenomaisuus, tarinat ja naivistisuus yhdistävät tekijöitä. Heidän maalaustensa tapahtu-mat tuntuvat sijoittuvan nimeämättömään pohjoiseen, pitkän talven, viipyvien hämärän hetkien ja kesän odotuksen maahan.
Väriskaala on molemmilla tummahko, mutta erilainen luonteeltaan. Heli Tuhkanen maalaa heleitä, yöllisissäkin näkymissä pinnan alta valoa hehkuvia kuvia. Helvi Mustosen maalauksissa vallitsee täyteläinen, mustan ja punaisen sävyttämä asteikko.
Heli Tuhkasen naivismi ei ole kauniin kesäpäivän idyllin tallentamista, vaan hänen kuvissaan on aikuisten maailma rakkauden, kärsimyksen ja hylkäämisen tuntoineen. Napanuora katkeaa maalauksessa Luopuminen. Sänky, jossa synnyttänyt nainen lepää, on sijoitettu keskelle autiomaata.
Sama näyttämö on myös maalauksessa Ikuisesti sinun. Mutta nyt nainen on jätetty, sidottuna ja vertavuotavana. Autiomaan kylmä kirkkaus korostaa tunteiden totaalisuutta.
Toisenlaisia, lempeämpiä näyttämöitä rakentuu talvikuviin. Puukaupunkien kutsuvia taloja ympäröi inhimilliset kasvot saava lumikenttä. Pimeään vuodenaikaan liittyvät myös Tuhkasen pitkän talviunen tarinat. Niissä kuvatut talojen sisätilat lomittuvat ikkunoista näkyvään ulkotilaan vähän samaan tapaan kuin muutamissa Kalervo Palsan huonetalvien kuvissa. Tuhkasen huoneissa vallitsee lämpö, mutta niiden ihmiset ovat vaipuneet horroksiin odottamaan tulevaa kesää.
Tuhkasen maalauksista löytyy huumoriakin. Nainen leijuu eteerisenä vaa'an yllä maalauksessa Höyhenenkevyt.
Helvi Mustosen töissä materiaalin aistillisella käsittelyllä on tärkeä sija. Mustosen maalaukset ovat yhtä kokonaisuutta kehyksiä myöten. Väri on tummaa, painavaa, täyteläistä. Tunnelataus on monesti yhtä täysi, Akka ja kissa on todella hurja pari, kaukana samannimisestä Akseli Gallen-Kallelan työstä. Tässäkin työssä näkyvät hahmojen rujous, salaperäisyys ja eläimen ja ihmisen liitto ovat Mustosen toistuvia teemoja.
Mustosen tapa maalata toimii parhaiten pienissä tai pienehköissä pinnoissa. Kolmen kookkaamman työn sarjassa, Suojelen sinua, Ihmisen poika ja Kaikelta pahalta, intensiivisyys katoaa.
Helvi Mustosen pronssiveistoksissa jatkavat elämäänsä maalauksille sukua olevat hahmot. Jo nimissä on luettavissa suuria tunteita: Järjen veit, Sydäntäni en anna, Vihaan sinua. Pienoisveistokset ovat puhuttelevia, Mustonen osaa siirtää ilmaisunsa tunnelatauksen myös kolmiulotteiseen muotoon. Sauvakävelijän hahmoa kannattelevat ylipitkät kädet, Lentoonlähtö alkaa pienten tikkaiden kapuamisella, työssä Järjen veit mieli karkaa lintuna päästä.
