Keihäänheittäjä Tero Pitkämäen valmentaja Hannu Kangas huikkasi suojatilleen ennen Kuortaneen eliittikilpailun viidettä heittoa, että " nyt klosahtaa".
Niin toden totta klosahti.
Siihen saakka hieman hapuillen myötätuulta haistellut Pitkämäki sai kaiken osumaan kohdalleen, ja keihäs tavoitti nurmikon huiman 91,53 metrin ilmalennon jälkeen.
"Kun seisoin vauhtiradan päässä, olin sisuuntuneessa mielentilassa, mutta en sentään tällaiseen tulokseen uskonut. Ajattelin, että josko 87-88 metriä lentäisi", Pitkämäki ällisteli.
"Samaa minäkin ajattelin. Kyllä tämä oli pommi", Kangas myönsi.
Keihäsmaailma pantiin kertalaakista päälaelleen. Siihen saakka oli näyttänyt siltä, että Norjan olympiavoittaja Andreas Thorkildsen korjaisi potin kiskaistuaan ennätyksensä 86,81 ja 86,62. Pitkämäen tulos on tietenkin kauden maailmankärki ja planeetan pisin heitto sitten kesäkuun 30. päivän 2002, jolloin Venäjän Sergei Makarov nakkasi Sheffieldissä 92,61. Makarov oli tempaissut myös tätä edellisen yhdeksänkymppisen; Dessaun 90,11 syntyi 30.5.2003.
Elokuun 10. päivänä Helsingissä nähdään, siirtyykö myös maailmanmestarin kruunu Makarovilta Pitkämäelle.
Sen sijaan pitää mennä aina Edmontonin MM-kilpailuihin ja elokuun 12. päivään 2001 ennen kuin tilastoista löytyy Pitkämäen eilistä tulosta parempi noteeraus.
Tshekin Jan Zelezny vei silloin kullan Aki Parviaisen nenän edestä 92,80:llä.
Helsingin MM-voittajasuosikin paineet ovat nyt Ilmajoen 22-vuotiaan miehen harteilla.
"Ne karistan parhaiten sillä, että paiskaan toisen 90-metrisen ennen Helsinkiä!" Pitkämäki naurahti osoittaen itselleen niin tyypillistä tervettä itsetuntoa.
Jättikaaren tekninen pika-analysointi antaa toiveille tukea, sillä Kankaan mielestä se ei ollut aivan täydellinen.
"Heitto lähti tismalleen tuelta, mutta keihäs ei lentänyt optimaalisessa asennossa."
Katsomoon näytti siltä, että keppi lähti Pitkämäen kädestä hieman liikaa oikealle, mutta myötätuuli oikaisi sen nopeasti. Keihään lentoradan lakipiste oli niin korkea, että lähtökulma lienee ollut kohdallaan.
"Kyllähän tuuli auttoi", sekä valmentaja että valmennettava tunnustivat.
Jotain magiikkaa Kuortaneen maalaiskentässä täytyy olla, sillä Aki Parviainen heitti samassa paikassa SE:nsä 93,09 juhannuksena 1999, ja seuraavana jussina Kreikan Kostas Katsioudis riuhtaisi peräti 91,69.
"Täällä on nopea rata, ja heittosuuntaa voidaan vaihtaa sään mukaan", Pitkämäki kehaisi.
Thorkildsen ja hänen valmentajansa Åsmund Martinsen tuntevat Etelä-Pohjanmaan urheilun keskipisteen hyvin ja osasivat odottaa kovatasoista kilpaa.
"Vietin täällä neljä kuukautta talvella 1994 -95 lajivalmentaja Kari Ihalaisen opissa. Ei tarvitse ihmetellä suomalaisten saavutuksia, kun näitä puitteita katselee", Martinsen tunnusti.
Kultaiseen
liigaan tienaamaan
Tilaisuuksia toiseen hirmukaareen tarjoutuu runsaasti - kaiken lisäksi kovimmassa mahdollisessa seurassa. Listalla ovat ennen MM-kilpaa ensi perjantaina Pariisi, seuraavalla viikolla Rooma, sitten Oslo, Porin Kalevan kisat 15.-17.7. ja Helsingin GP 25. heinäkuuta.
Pihtiputaan karnevaalissa 10.7. Pitkämäkeä ei siis nähdä tavoittelemassa "ensimmäistä varmaa" MM-lippua.
"Otetaan se riski. Keihäs on kultaisen liigan lajina niin harvoin, että suotakoon urheilijalle tilaisuus tienatakin", Kangas naurahti ja määräsi timanttinsa haastattelukieltoon muuten kuin kilpailujen yhteydessä.
"Roomassa heitetään perjantai-iltana ja Pihtiputaalla sunnuntaina päivällä. Ehtisin lentää paikalle, mutta olisin Putaalla niin väsynyt, ettei kannata", Pitkämäki laskeskeli.
"En tiedä, voisinko tällä kunnollani heittää tätä pidemmälle. Ainut tie olisi lisätä hieman tehoja, mutta sitten kärsisi tekniikka", Pitkänmäki puheli.
Thorkildsenin neljästä heitosta lyhinkin kantoi 85,29, kun Pitkämäki kiskaisi muilla heitoillaan 80,45, 79,60 ja 82,36.
Norjan Ateenan-sankari on siis selvinnyt kantapäävammastaan.
"Ei hassummin kauden ensimmäisessä kunnon kilpailussa. Homma sujuu taas, kun sain sopivat heittopiikkarit."
"Ei ollut valittamista minunkaan tekniikassani, mutta tuulelta en saanut kauheasti apuja", Thorkildsen väitti.