Vaikka Kersti Juva on tehnyt mittavan uran suomentajana, hänen tunnetuin työnsä osui heti debyytiksi.
- Ensimmäinen itsenäinen käännökseni oli Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilogian päätösosa (1975). Pesti oli aloittelijalle etu: suomentajan ei tarvinnut tietää ennalta mitään siitä kulttuurista, koska kyse oli mielikuvitusmaailmasta, taiteilijaprofessori muistelee.
Sormusherran kaksi ensimmäistä osaa Juva käänsi tuota ennen Eila Pennasen kanssa.
Myöhemmin Juva, 64, suomensi enemmänkin Tolkienin tarinoita, mukaan lukien romaanin Hobitti eli sinne ja takaisin. Kirjasta tehdyn filmikolmikon avausleffa tulee Suomessa ensi-iltaansa keskiviikkona.
Juva paljastaa, että Tolkienin suomentaminen ei ollut aivan niin hankalaa kuin voisi olettaa: tekijä jätti ohjeet Keski-Maan nimistönsä kääntäjille.
- Periaatteena oli, että englanninkieliset nimet käännetään mutta fiktiivisten kielten nimistöä ei.
Tolkien-maailman nimisuomennosten valioksi Juva nostaa Pennasen keksimän paikannimen Kontu.
- Omista käännöksistäni tykkään nimestä Konkari, se on sopivasti vähän karhea ja toisaalta ylhäinen.