Yhdysvaltain presidentinvaalit 2004 poikkeavat hyvin paljon maan tavallisista presidentinvaaleista. Ensimmäistä kertaa sitten Vietnamin sodan ulkopolitiikka on näin merkittävässä asemassa. Näin sanoo Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen, jolla on pitkä kokemus Yhdysvalloista. Hän toimi vuosia katolisen Notre Damen yliopiston professorina.
Väyrynen ei usko valtaviin muutoksiin Yhdysvaltain ulkopolitiikassa, jos maan presidentti vaihtuu. Demokraattien ehdokas, senaattori John Kerry käyttää kuitenkin paljon ilmaisua Global Concert, jonka voisi kääntää yhteiseksi asioidenhoidoksi maailmassa. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush on toiminut ainakin tähän saakka hyvin omapäisesti ja suututtanut monet liittolaismaat.
Yksi merkittävimmistä vaaliteemoista on Irakin rauhoittaminen. Jos Kerry voittaisi vaalit, amerikkalaiset voisivat Kerryn mukaan lähteä kotiin 3-4 vuodessa ja jättää koko hoidon Yhdysvaltain johtamille Nato-joukoille.
Kerry vähentäisi rutkasti joukkoja kautensa ensimmäisen puolen vuoden aikana, kertovat jotkut lähteet.
Kerryn ja demokraatit ymmärtävät ulkopolitiikkaa paremmin kuin Bush, jonka ideologia on kaavoittunut, Väyrynen väittää. Kerryn taitavampi politiikka saisi Väyrysen mukaan aikaan paremman ratkaisun Irakissa.
Väyrynen uskoo, että Kerry ei saisi houkuteltua lisää Yhdysvaltojen liittolaisia Irakiin. Saksa ja Ranska eivät varmasti lähde. Myöskään Natoa ei saada maahan, koska sotilasliiton pitää päättää asioista yksimielisesti.
Kioton sopimus
vedenjakaja
Edessä on YK:n ja turvallisuusneuvoston uudistaminen ja maailmankaupan Dohan kierros. Myös kansainvälinen ympäristöpolitiikka tuottaa ongelmia maailman mahtavimmalle miehelle, kuka hän sitten onkin
Kerry kannattaa neuvottelujen jatkamista liittymisestä Kioton sopimukseen. Bushin johdolla Kioton sopimukseen ei liitytä.
Lähi-idässä Bush on suosinut avoimesti Israelin pääministerin Ariel Sharonin Likud-johtoista hallitusta tämän rankasta linjasta huolimatta. .Bush on tosiasiallisesti viitannut kintaalle israelilaisten ja palestiinalaisten neuvotteluille.
Jos Kerry valitaan, Yhdysvaltain politiikka Lähi-idässä muuttuu kenties piirun verran monenkeskisemmäksi. Mutta vain piirun, sillä Yhdysvaltain senaatti ei muuta salli, arvelee Väyrynen.
Suhteet kuntoon
EU:n kanssa
Väyrynen uskoo, että molemmat miehet haluavat suhteet Euroopan unioniin kuntoon. Molemmilla puolilla Atlanttia uskotaan Väyrysen mukaan yhä transatlanttisiin suhteisiin. Jotkut ovat kuitenkin Väyrysen kanssa toista mieltä. Eurooppa olisi Yhdysvalloille jo toissijainen alue.
Bush on kannattanut vapaakauppaa, kun taas Kerry puhuu Yhdysvaltain talouden suojelupolitiikasta, ilmeisesti saadakseen ay-väen suosion vaaleissa. Väyrynen kuittaa Kerryn puheet puheiksi. Jos Kerry valitaan, hän luultavasti unohtaa hyvin nopeasti suojelupolitiikan.
Yhdysvallat työntää Turkkia Euroopan unioniin. Väyrynen ei usko epäilyksiin Troijan hevosesta: Amerikkalaiset muka haluaisivat ujuttaa EU:hun islamilaisen Turkin, jotta Yhdysvaltain taloudellinen kilpailija Eurooppa romahtaisi.
Kerry suhtautuu kriittisesti Turkkiin eikä kiirehtisi sen EU-jäsenyyttä.
Bushin hallinto ei ole juuri arvostellut Venäjää. Väyrysen mukaan Kerrykään ei ole puhunut paljon ihmisoikeuksista. Siksi hänen linjaansa Venäjään on vaikea arvioida. Hänen jotkut lausuntonsa ovat kuitenkin Bushin hallintoa ankarampia.
Pragmaatikko
ja idealisti
Bush on Väyrysen mukaan idealisti konservatiivisessa ja uskonnollisessa mielessä. Hänellä on selkeä maailmankuva. Hän tietää miten asiat ovat eikä anna ulkomaailman vaikuttaa käsityksiinsä ennen kuin todellisuus rysähtää niskaan.
John Kerry taas on pragmaatikko. Hän ymmärtää maailman politiikan monimutkaisuuden. Joidenkin mielestä hän pitää maailmaa vähän liiankin monimutkaisena.
Hänen politiikkansa on mukautuvampaa, pohtivampaa ja vaihtoehtoja hakevampaa. Sellainen politiikka ei ole aina tehokasta, sanoo Väyrynen.