Iäkkäässä kerrostalossa asuva tuttava manasi jokin aika sitten alistuneesti remonttia, joka hänen talossaan oli menossa. Putkiremontteineen riesa korjaushommista, melu ja pöly piinasivat viikosta toiseen. Käytännössä pariksi kuukaudeksi piti muuttaa asunnosta pois.
Kaksi kuukautta on jo pitkä aika olla muiden nurkissa tai jossakin väliaikaisessa asunnossa. Kalliiksikin se voi käydä, jos pitää maksaa vuokraa väliaikaisesta asunnosta.
Suomessa ja Oulussa on katukuvassa näkynyt viime aikoina yhä enemmän huputettuja kerrostaloja, joihin tehdään remonttia. Näitä taloja tulee maisemaan yhä enemmän, sillä suuri osa kerrostalojen rakennuskannasta on tehty 1960- ja 1970-luvuilla, ja ne talot alkavat nyt olla remontin tarpeessa.
Suomessa on pidetty itsestään selvänä, että kerrostalon putkiremontti kestää pari kuukautta tai kolme. Tapauksesta ja remontista riippuen asunnossa voidaan kenties asua remontista huolimatta, mutta ei se herkkua ole.
Mutta toisinkin voi remontteja tehdä kuin Suomessa on totuttu tekemään. Sutjakka remontti onnistuu ainakin Saksassa.
Siellä nimittäin kerrostalojen putkiremontit osataan tehdä niin, että ne onnistuvat jopa viikossa. Siellä rakennusmiehet ovat töissä kahdessa vuorossa ja tulevat töihin tarkkojen tuntisuunnitelmien mukaan. Toimintamalli on ollut käytössä 1990-luvulta saakka.
Etelä-Suomessa rakennusyritys Fira Oy pyrkii tekemään suomalaisittain järisyttävän revakan ennätyksen tekemällä helsinkiläisessä kerrostalossa perinteisen putkiremontin vain kahdessa viikossa. Firma on hakenut Saksasta oppia tekemisiinsä.
Suomalaisyhtiön johto kiinnostui siitä, miksi työt vievät niin kauan. Paljastui, että tyypillisessä kylpyhuoneremonttikohteessa suuri osa ajasta meni työntekijöillä odotteluun ja tarvikkeiden etsiskelyyn.
Firmassa asennettiin riistakamera remonttikohteeseen. Riistakameran kuvat tallensivat sen, milloin remonttikohteessa oli liikettä. Enimmäkseen kylpyhuoneessa ei ollut ketään tekemässä töitä.
Nyt ennätystä tavoittelevassa kohteessa ajansäästö tulee aiempaa tehokkaammasta työn organisoinnista ja aikatauluttamisesta. Asentajat myös itsenäisesti tietävät, mitä tehdä, jos yllätyksiä tulee eteen. Asentajan ei tarvitse lyhentää yksittäiseen työvaiheeseen käyttämäänsä aikaa.
Ainoastaan odotteluun, materiaalien siirtämiseen ja valmisteleviin työvaiheisiin menevä aika lyhenee merkittävästi.
Tuottavuus ei ole noussut rakennusalalla viimeisten vuosikymmenien aikana juuri lainkaan, vaikka muilla aloilla harppaukset ovat olleet suuria.
Tätä on selitelty muun muassa rakentamisen yhä pahenevalla yleisellä monimutkaisuudella.
Mutta toimijoilta on kaikesta päätellen puuttunut myös halua kehittää vanhoja käytäntöjä ja toimintamalleja. Nykyisellään Suomen rakennustyömailla jopa 70 prosenttia työajasta menee hukkaan, Fira väittää.
Ehkäpä suomalaisten rakentajien olisi hyvä käydä enemmänkin vierailla maalla ottamassa oppia siitä, mitä siellä tehdään paremmin, ja käydä siellä nöyränä, tosimielellä. Asukkaat ainakin tykkäisivät siitä, että remontti olisi lyhyt ja tehokas.
Jos ja kun joku yritys oppii tekemään putkiremontit nopsasti ja hyvin, luulisi sen houkuttavan asiakkaita.Ja luulisi kaikkien rakennusyhtiöiden innokkaina opettelevan uusia toimintamalleja, jos asiakkaat äänestävät jaloillaan.
Jos yksi tekee homman nopeasti, sen pitäisi onnistua muiltakin, kunhan tahtoa riittää.