Toppilassa sijaitsevan Sellukatu 5:n asukkaat keräävät nimilistaa talonsa puolesta. Kaupunki aikoo myydä vuonna 1952 rakennetun, entisen Toppilan tehtaan asuintalon, jossa on noin 60 asukasta. Omistajanvaihdoksen pelätään nostavan vuokria tai pahimmassa tapauksessa jopa pistävän talon kokonaan sileäksi.
"Tämä on vanha, mutta vahva ja terve talo", huomauttavat talon asukkaat sairaanhoitaja Aino Antila ja eläkeläinen Niilo Salo. Remonttia se kieltämättä kaipaa, mutta missään rapakunnossa tukeva tiilitalo ei ole, eikä siellä esimerkiksi ole lainkaan homevaurioita.
Asunnoissa on jäljellä paljon alkuperäistä, mutta läheskään kaikesta vanhasta ei haluttaisi luopuakaan. Asunnot ovat valoisia ja viihtyisiä. Asukkaitten mielestä ensi hätään riittäisi ikkunoiden ja parvekkeiden kunnostus, mikä toisaalta säästäisi talven lämmityskuluissa.
Ei kaikkea kerralla
Rakennuksesta tehdyn kuntoarvion mukaan remontointi nielisi noin 600 000 euroa. Työt voitaisiin tehdä kerralla tai kymmenen vuoden kuluessa. "Onko se loppujen lopuksi suuri summa, kun talossa on 32 huoneistoa", kysyy Antila ja lisää, että edullisista vuokrista huolimatta tuloakin on jäänyt:
"Vuosituotot riittäisivät kattamaan ainakin osan rakennuksen korjauskustannuksista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tähän saakka niitä vain ei ole käytetty oman talon kunnostukseen."
Ikkunat kiireellisimmät
Kuntoarvion mukaan rakennus on ikäänsä nähden tyydyttävässä kunnossa. Pahimmat puutteet ovat juuri ikkunoissa ja parvekkeen ovissa. Valurautainen viemärijärjestelmä on alkuperäinen ja vaatisi kuntotutkimuksen kolmen vuoden sisällä. Myös LVI-tekniikkaan liittyvät lämmönvaihtimet säätöautomaatioineen tulisi uusia 1-3 vuoden kuluessa.
Talossa on vielä kolme Toppila-yhtiön aikaista asukasta. Heistä Niilo Salo on asunut pisimpään. Hän muutti taloon vuonna 1962. Salon asunnossa on tehty remonttia, mutta sotaveteraanina hän sai siihen tukea muualta kuin kaupungilta. Sekä Salo että Antila kehuvat taloa hyväksi asua ja elää, joskin molempia ihmetyttää, miksi uudet talot piti rakentaa niin armottoman lähelle.
"Parvekkeella ollessa näkee, mitä naapurissa syödään", naurahtaa Antila. Salo puolestaan on innokkaana kukkien kasvattajana huomannut kasvien kärsivän, kun valoa ei enää tule samalla tavoin kuin ennen.
Edulliset vuokrat
Talossa asuu enimmäkseen iäkkäämpää väkeä ja eläkeläisiä. Talotoimikunta pelkää, että omistajanvaihdos nostaisi vuokria niin paljon, että moni joutuisi turvautumaan Kelan asuntotukeen ja todennäköisesti myös sosiaalitoimen toimeentulotukeen.
Nyt vuokrat ovat hyvin edulliset. Esimerkiksi 59 neliön parvekkeellisesta kaksiosta vuokra on 262 euroa ja se sisältää jo sauna- ja autopaikkamaksut. Kaksioiden lisäksi talossa on myös muutama kolmio.
Kiinteistöä on yritetty siirtää kaupalla kaupungin vuokrataloyhtiölle Oulun Sivakalle, mutta se ei halua ottaa remonttia riesoikseen. Teknisen keskuksen tilapalvelut taas ei varsinaisesti ole mikään vuokraisäntä, vaan sillä on muita tehtäviä.
1984 kaupungille
Kaupungin omistukseen kerrostalo tuli elokuussa 1984, kun kaupunki osti Kajaani Oy:ltä Toppilan sellutehtaan alueet. Kauppahinta oli tuolloin 3,2 miljoonaa markkaa, jolloin asunnoille tuli hintaa keskimäärin 100 000 markkaa, mikä oli siihen aikaan lähes käypä hinta.
Tilapalvelut on jo muutaman vuoden yrittänyt saada kaupungin talousarvioon määrärahaa rakennuksen pikaiseksi korjaamiseksi, mutta rahoitusta ei ole saatu.
Talo aiotaan panna lehti-ilmoituksella myyntiin syyskuun aikana. Sellukatu 5:n talotoimikunta toivoo, että kaupunki tulisi toisiin ajatuksiin ja pitäisi talon itsellään. Ennen myyntiä pitäisi ainakin selvittää, haluavatko asukkaat lunastaa asunnot itselleen ja muodostaa asunto-osakeyhtiön.