Vaalikeskusteluissa presidenttiehdokkailta kysellään usein asioista, jotka selvästi eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Mahtava vaalikoneisto valitsee valtiollista luottamushenkilöä, jolla on todellisuudessa melko vähän valtaa, kirjoittaa valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki Kalevan Sunnuntai-liitteen Puheenvuorossaan.
"Ulkopoliittisesta vallastakin presidentiltä on siirretty valtioneuvostolle kelpo lohko, nimittäin Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat asiat. Ja presidentille jäljelle jääneissä ulkoasioissa voivat - ensi vuodesta lukien - yhtäpitävän kannan omaksuneet valtioneuvosto ja eduskunnan enemmistö panna polvilleen siitä poikkeavaa kantaa ajavan presidentin."
Jyrängin mukaan Suomen valtiosääntö on vuodesta 2000 vahvasti kehittynyt parlamentaarisen järjestelmän suuntaan. Kovin itsenäiseksi ja omatoimiseksi heittäytyvä presidentti voisi hänen mielestään järkyttää valtiollista menoa.
"Kun presidentti käy ulkopoliittisia keskusteluja hallituksen kanssa, hänen on hyvä muistaa, että maalla voi olla vain yksi ulkopolitiikka, joka ei voi irrottautua siitä , mihin valtioneuvosto Euroopan unionin puitteissa sitoutuu. Nykyaikana sitä paitsi ulkopolitiikka kietoutuu tiukasti yhteen sisäpolitiikan kanssa, joka sekin kuuluu valtioneuvostolle."
Vieläkö presidentillä on mielestäsi merkitystä? Pitääkö presidentin olla arvojohtaja?
Kirjoita kannanottosi alla olevaan kommenttilaatikkoon.
Lue lisää Kalevan 4.12. ilmestyvästä Sunnuntai-liitteestä.