Taloudellinen toimeliaisuus, elinkeinoelämä ja yritystoiminta ovat Pohjois-Pohjanmaalla nyt vahvalla kasvu-uralla.
Ainoita pilvenriekaleita taivaalla ovat huoli kansainvälisestä taloudesta ja osaavan työvoiman saatavuudesta.
Talous ja työllisyys ovat kasvussa koko Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkaisema aluebarometri kertoo myönteisistä näkymistä myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä ja työmarkkinoilla.
Talous on Suomessa kasvanut yhtäjaksoisesti jo kolme vuotta, ja tänä vuonna siirrytään noususuhdanteesta korkeasuhdanteeseen. Kasvu jatkuu lähivuosinakin, mutta ei yhtä voimakkaana kuin nyt.
Ennakoitu hidastuva kasvu ei kuitenkaan heikennä näkymiä, vaan huolenaiheet liittyvät enemmän kansainvälisessä taloudessa tapahtuviin muutoksiin ja erityisesti osaavan työvoiman saantiin.
Myönteiset odotukset vahvistavat uskoa tulevaisuuteen, sillä merkittäviä kielteisiä tekijöitä ei ole näköpiirissä. Työttömyyden ei uskota kasvavan, vaikka Oulun kaltaisessa suuressa kaupungissa työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat jatkuvan kipuilun aiheita.
Talouskasvu on Pohjois-Pohjanmaalla on ollut niin ripeää, että työntekijöitä on monille aloille jo vaikea löytää. Kysyntää riittää ict-alalla, metalli- ja konepajateollisuudessa, rakentamisessa, kuljetuksessa, myynnissä, ravitsemispalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen aloilla.
Uudet investoinnit tukevat maakunnan elinkeinoja ja työmarkkinoita. Menossa ja tulossa on suurhankkeita kuten ydinvoimala, tuulivoimahankkeet, tehdas-, kaivos- ja biolaitoshankkeet, matkailuinvestoinnit, sairaala- ja vankilainvestoinnit, satama- ja väylätyöt, matkailuinvestoinnit jne.
Erityisesti rakentaminen on vahvassa iskussa. Rakennusalan yritysten liikevaihto on Pohjois-Pohjanmaalla kasvanut humisten, eikä loppua näy. Digitalisointia puolestaan tapahtuu kaikilla aloilla, joten osaajia tarvitaan muuallakin kuin Oulussa ja varsinaisissa ict-alan yrityksissä.
Työttömien ylitarjonta on käytännössä sulanut useissa ammattiryhmissä. Myönteisenä on pidettävä suuntausta, jossa yrittäjät ovat valmiita kouluttamaan työntekijänsä. Taustalla heijastuvat epäilemättä leikkaukset ammattiopetuksessa.
Yksityisissä palveluissa vaikeuksia on erikoiskaupalla ja se näkyy tyhjinä liiketiloina. Kaupunkien ja maaseutukeskusten liikekeskustat kaipaavatkin uutta eloa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) epäili, että yritykset panttaavat investointipäätöksiä, koska haluavat nähdä ensin seuraavan hallitusohjelman (Kaleva 11.10.). Lintilän puheet voi panna vaalipuheiden joukkoon ja huoleen keskustan laskevasta kannatuksesta.
Pieni notkahdus investoinneissa on tosin totta. Äskettäisessä pk-yritysbarometrissa Pohjois-Pohjanmaan yrittäjistä viidennes aikoi vähentää investointeja, mutta saman verran aikoi myös lisätä, kun valtaosa aikoi pitää ne ennallaan.
Yritykset tekevät investointipäätökset markkinatilanteen ja kasvuhalujensa, eivät vaalipuheiden mukaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on tosin ollut yrittäjäystävällisin miesmuistiin, joten siinä suhteessa on vaikea panna paremmaksi.