Tasavallan presidentti Tarja Halonen yllätti eduskunnan selkeillä kannanotoillaan. Eritoten Halosen omistajapoliittinen linjaus herätti huomiota ja hämmensi kansanedustajia.
Kerrankin selkeä ja kantaaottava puhe valtiopäivien avajaisissa presidentiltä. Siitä oltiin tiistaina harvinaisen yksimielisiä eduskunnassa, joka aloitteli loman jälkeen töitään ahdistelukohun sävyttämässä apeassa ilmapiirissä. Ennen Halosen puhetta talossa ei ollut puhuttu juuri mistään muusta kuin viime päivien kohujulkisuudesta.
Vaikka Halosen puhekin aiheutti hämminkiä eduskunnassa, niin siinä oli yksi hyvä puoli talon kannalta: kansa sai uutta puhuttavaa kansanedustajien epäoikeudenmukaiseksi kokeman ahdistelukohun lisäksi.
Halosen puheessa oli kolme selkeää linjausta. Kaksi niistä oli odotettuja, mutta Stora Enson Kemijärven tehdasta koskeva kommentti herätti kysymyksen, masinoiko presidentti eduskuntaa toimimaan valtioneuvostoa vastaan, kun hän totesi, että "eduskunnalla on viime kädessä valta päättää valtion toiminnasta ja myös valtion omistajapolitiikasta".
Ilmaisu voi vaikuttaa vain itsestäänselvyyden toteamiselta, mutta kun sitä oli edeltänyt valtion omistajapolitiikan esiinnosto ja haastava kysymys yritystoiminnan vastuullisuudesta, niin puheen tätä kohtaa on vaikea tulkita muuten kuin jonkinlaiseksi kehotukseksi eduskunnalle käyttää sille kuuluvaa valtaa omistajapolitiikassa halunsa mukaan.
Äärimmilleen vietynä presidentin voi katsoa jopa kehottaneen eduskuntaa muuttamaan Matti Vanhasen hallituksen omistajapoliittista linjausta Stora Ensosta pelkkänä finanssisijoituksena. Jos presidentti tarkoitti todella tuota, hänen lausumansa eduskunnassa esitettynä on erittäin kova, kun omistajapolitiikka ei edes kuulu presidentin toimivaltuuksiin.
Kriittistä tulkintaa tukee myös muistutus valtaan liittyvästä vastuusta ja toive viisaudesta päätöksenteossa. Halonen näyttää siis odottavan eduskunnan päätöstä asiassa. Jos hän olettaisi, että eduskunta tukisi hallituksen omistajapolitiikkaa, puheen Kemijärvi-kohta oli täysin turha. Niinhän hallituspuolueiden kansanedustajien kuuluukin tehdä. Vaihtoehto voi olla vain epäluottamus hallituksen omistajapolitiikalle.
Halosen kanta presidentin valtaoikeuksiin oli odotetunlainen, mutta tällekin lausumalle tuli erityistä painoa siksi, että Halonen asettui puolustamaan presidentin valtaoikeuksia eduskunnassa. Foorumi oli oikein valittu, sillä eduskunta päättää viime kädessä presidentin vallan määrästä.
Linjauksen ajankohtakin osui nappiin. Hallitus aikoo nimittäin ottaa presidentin valtaoikeudet arvioivaksi näiden valtiopäivien aikana. Halosen mielestä hänen ja hallituksen yhteistoiminta ulkopolitiikan johtamisessa on "sujunut hyvin". Hän ei näe muitakaan tarpeita muuttaa nykyistä vallanjakoa valtioelinten kesken, ja hän vetosi myös kansan kantaan.
Linjaus tietää hallitukselle harmaita hiuksia ja viittaa siihen, että edessä voi olla kovakin reviiritaistelu. Edellinen vastaava henkien mittelö käytiin presidentti Martti Ahtisaaren aikana ja se päättyi presidentin tappioon. Halosen kausi päättyy 2012, ja tieto siitä heikentää hänen vaikutusvaltaansa valtataistelussa.
Halonen tukee Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan, mutta totesi samalla, että Suomi toimii resurssiensa ylärajoilla ja varoitti uusien vastuiden otosta. Varoitukseen on helppo yhtyä.