Kerran Torvi aina Torvi

Oululaisen opiskelijaelämän murrosvaiheessa vuonna 1970 perustettu Teekkaritorvien soittokunta on perustajiensa palavalla innostuksella jättänyt jälkensä kaupungin kulttuuriperintöön. Tällä tiellä astelee yhä elinvoimainen torvimusiikkiin perustuva mukautumiskykyinen opiskelijamielinen yhteisö ja puhallinorkesteri.

Juhlakeikalle. Veijo Lesonen (vas.), Markku Toppila, Juhani Niva ja Ilkka Kaisto edustavat Teekkaritorvien perinteitä. Ensimmäinen esiintymisasu, valkoinen takki, saatiin keikkapalkkiona makkaratehtaalta ja siitä lähtien Torvien esiintymisasu on ollut valkoinen takki.
Juhlakeikalle. Veijo Lesonen (vas.), Markku Toppila, Juhani Niva ja Ilkka Kaisto edustavat Teekkaritorvien perinteitä. Ensimmäinen esiintymisasu, valkoinen takki, saatiin keikkapalkkiona makkaratehtaalta ja siitä lähtien Torvien esiintymisasu on ollut valkoinen takki.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oululaisen opiskelijaelämän murrosvaiheessa vuonna 1970 perustettu Teekkaritorvien soittokunta on perustajiensa palavalla innostuksella jättänyt jälkensä kaupungin kulttuuriperintöön. Tällä tiellä astelee yhä elinvoimainen torvimusiikkiin perustuva mukautumiskykyinen opiskelijamielinen yhteisö ja puhallinorkesteri.

Alkujaan Teekkaritorvet oli torviseitsikko, jota veivät eteenpäin Eero Sajaniemi (tuuba), Jouko Kangas (baritoni), Juhani Niva (tenori), Olavi Niva (IIB kornetti), Seppo Juntunen (altto), Risto Keränen (IB kornetti) ja torvien ensimmäisenä kapellimestarina toiminut Harri Lepistö (klarinetti). Seitsikon täydensi isorumpujen soittaja Markku Toppila, Teekkaritorvien ensimmäinen puheenjohtaja.

"Alkuvaiheessa räpelsi samat naamat keikasta toiseen ja musiikillinen linja nimettiin uudemmaksi ranskalaiseksi torvimusiikiksi. Tarkoituksella väärin soittaminen on vaikeaa, mutta me hallittiin se homma ihan sattumalta", hymyilevät Juhani Niva ja Markku Toppila sekä pian perustamisen jälkeen mukaan tulleet Ilkka Kaisto ja Veijo Lesonen.

Ilkka Kaiston mielestä Teekkaritorvien henkisenä perintönä kulkee elämässä yhä mukana motto, että kaikki on järjestettävissä. "Kyllä me niin kapealla pohjalla eteenpäin mentiin. Kaikella on tapana järjestyä - tavalla tai toisella."



Torvihenki
ei katoa


Teekkaritorvien alkuvaiheen innokkaiden nuorukaisten silmissä oli palo, joka siivitti soittokunta-aatetta ja loi pohjan puhallinorkesterin nykyhetkelle. Lauantaina tehdään uutta historiaa, kun 1970-luvun aktiivisoittajat perustavat Teekkaritorvien perinneyhdistyksen vaalimaan menneitä ja suojelemaan tulevaa.

Kun jo varttuneempaan ikään ehtineet Torvet pääsevät saman pöydän ääreen, musiikillisen harrastuksen ilmapiiri on jälleen läsnä ja mukavat muistot hersyttävät seuruetta.

"Huumori yhdisti ja yhdistää yhä Teekkaritorvia. En muista, että kukaan olisi koskaan poistunut ovet paukkuen harjoituksista. Helkkarin mukavaa yhdessäoloa se oli", Juhani Niva sanoo muiden myötäillessä.



Nuottiteline
tärkeä


Samaan aikaan kun torvet jo soivat, soittokunnan ensimmäinen puheenjohtaja Markku Toppila oli puuhaamassa ensimmäistä ylioppilasravintolaa, Rattoria, josta sittemmin tuli tärkeä harjoitus- ja keikkapaikka soittokunnalle.

Teekkaritorvi on henkilö, joka ainakin kerran on käynyt soittokunnan harjoituksissa. Näin laskien oululaisia Torvia löytyy Suomesta noin 280.

Aikanaan pääsyvaatimukset määriteltiin Veijo Lesosen mukaan siten, että nuotinlukutaito oli suotavaa, vanhoilta jäseniltä sitä ei edellytetty. "Tai saattoi se olla niinkin, että jos osasi koota nuottitelineen oli pätevä", miehet täsmentävät.

Lauantaina vanhat Torvet ovat täällä taas ja töräyttää jotain puhallinorkesterin konsertissa.

Aikomuksena on ennättää harjoitella ohjelmisto läpi ainakin kerran ennen varsinaista esiintymistä. "Kun me eläköidymme, perustamme vanhojen Torvien bändin, joka soittaa helppoa ja kaunista musiikkia", miehet lupaavat.


Teekkaritorvien 35-vuotisjuhlakonsertti järjestetään Oulun NMKY:n talolla (Raatintie 7), lauantaina 5.11. klo 17.00.

Ilmoita asiavirheestä