Eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) ihmettelee hallituksen kehysriihessä päättämiä koulutukseen kohdistuvia leikkauksia.
”On vaikea ymmärtää, miksi rujoimmat leikkaukset tehdään kansallisesta ylpeydenaiheestamme, koulutusjärjestelmästä. Eikö huippulaatuinen koulutus ja osaaminen olekaan enää menestymisemme kivijalka? Miksi hallitus viiltää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan silmäterää”, Kerola kysyy.
Koulutuksen määrätietoinen karsiminen kautta linjan näyttää Kerolan mukaan olevan hallituksen arvovalinta, joka tuli ilmi jo hallitusohjelmassa ja selveni kehyspäätöksessä. Koulutuksen rahoja leikataan sekä suoraan että välillisesti kuntien valtionosuuksien kautta.
Kerolan mukaan tästä seuraa se, että kuntavaaleissa valitaan hallituksen leikkauslinjan käytännön toteuttajat.
”Valtionosuuksien leikkaaminen tarkoittaa sitä, että syksyllä valittavat valtuutetut joutuvat ensi töikseen toteuttamaan hallituksen ulkoistamia kipeitä päätöksiä. Se tarkoittaa, että moni lapsi istuutuu entistä suurempaa koululuokkaan, kerhotunteja voidaan järjestää yhä vähemmän ja monen kunnan lukio tyhjenee”, Kerola toteaa.
Kerola muistuttaa, että uuden kasvun siemenet on Suomessa totuttu hakemaan koko maasta. Kerolan mukaan aikaisemmin Suomi on selvinnyt rotkopaikkojen yli taloudellisesti huonoina aikoina vain koulutusta ja tutkimusta vahvistamalla.
”Nyt yliopistoindeksien jäädyttäminen merkitsee sitä, että vain runsaasti kaupallista rahaa saavat yliopistot tulevat pärjäämään. Tutkimus ja sitä kautta sivistyksen ja uuden taloudellisen kasvun hakeminen kuivatetaan hallituksen omin toimin. Onko tämä Suomelle eduksi”? Kerola kysyy.