Helsinki-Budapest Kirjailija Hella Wuolijoki inhosi Jugendia niin raivokkaasti, että haukkui vankilassa sotavuosina kirjoittamissaan muistelmissa Helsingin Katajanokan arkkitehtuurin maan rakoon. Kuitenkin Wuolijoen inhoama kaupunginosa on yksi syy siihen, että Helsinki on päässyt esiintymään huomattavana eurooppalaisena Art nouveau -kaupunkina Kansallismuseoon juuri nyt pysähtyneessä Eurooppaa kiertävässä näyttelyssä.
Suomen näyttelypaikka on mitä luontevin, edustaahan Kansallismuseon rakennus juuri tätä sadan vuoden takaista tyylisuuntaa, vaikka emme sen yhteydessä yleensä Art nouveausta puhukaan vaan kansallisromantiikasta. Kansallismuseon asiallista näyttelyä täydentää heti seuraavaa aikakautta eli maailmansotien välistä Art decota esittelevä ihana ja laaja näyttely Designmuseossa.
Urbaani
ja kodikas
Designmuseon Art deco -näyttely esittelee sotienvälisen tyylisuunnan niin laajasti ja perusteellisesti, että selväksi käyvät niin sen elegantit urbaanit ulottuvuudet ja teknologian ylistys kuin arkitaidekin. Art decon arkisin osa siirtyi meillä Suomessa tavallisen keskiluokan piirissä perintönä sodan jälkeisen jälleenrakennuskauden rintamamies- ja omakotitaloihin tekstiileinä, huonekaluina ja bakeliittisina putkiradioina olohuoneisiin sekä astioina keittiöiden kaappeihin. He, joilla tätä kaikkea oli, olivat sodan jälkeisenä korvikeaikana varakkuudessaan lähes kadehdittavia.
Art deco paljastuu sisustustyylinä yhtä näpsäkäksi siirtymäkauden edustajaksi kuin mitä nykyisestä paavista sanotaan.
Esimerkiksi Eliel Saarisen 1920-luvun lopun hienot Art deco -tuolit pystyvät merkillisellä tavalla kuljettamaan edellisen kauden eli Art nouveaun muotokielen 20-luvun klassismin kautta funktionalismiin.
Laaja näyttely on kiehtova yhdistelmä luksusta Tutankhamon-tyyleineen ja arkisinta arkea Myrnan suunnittelijana aikakirjoihin jääneen Olga Osolin astiastoineen - vaikka yksi onkin joukosta poissa. Itseään Myrnaa ei missään näy!
Bisnestuttuja
Norjasta ja Unkarista
Kansallismuseon kiertonäyttelyyn, joka perustuu lähinnä seinäkkeisiin, mahtuvat sen 13 Art nouveau -kaupunkiin oululaisten muinaisia ja nykyisiä bisnesaktiviteetteja läheltä liippaavat Unkarin Budapest ja Norjan Ålesund. Tässä matkalaukkunäyttelyssä ei ole paljoakaan esineitä, enemmänkin kirjallista materiaalia, sermejä ja aikakautta täydentävää äänimaailmaa.
Pestin puoli Unkarin pääkaupungissa Budapestissa, jossa monet oululaiset teknologiayritykset ovat nykyään kuin kotonaan, on monen yllätykseksi niin merkittävä Art nouveau -kaupunki, että se kuuluu osana Kansallismuseon näyttelyyn.
Jos haluaa laajentaa näyttelykokemustaan livenä keväiseen Budapestiin, ei tarvitse tehdä sen kummempaa kuin pistäytyä vaikkapa sikäläisellä Rotuaarilla, Vaci-kadulla, kukkakauppaan. Ja mikä odottamaton ihme siellä kohtaakaan! Täydellinen Jugend-sisustus seinämaalauksineen, peileineen, suihkukaivoineen, jopa myytävien kukkien esillepanoineen! Tarkempi tutkiskelu paljastaa, että tämä luonteva pistäytymispaikka, Philanthia, esiintyy jopa Budapestin kansainvälisessä matkaoppaassa yhtenä sen yhdeksästä parhaasta sesessioni- eli Jugend-tyylisestä kohteesta.
Kansallismuseon näyttelyssä oululaista ja hailuotolaista uteliaisuutta herättävä Ålesund taas kuuluu siihen kaupunkiryppääseen, jonka lähettyville syksyllä 1794 haaksirikkoutui oululainen kauppias Joseph Jervell poikineen mieltyi seutuun, ja nyt tuo alun perin Järvelä-niminen hailuotolaislähtöinen suku on kaksoiskaupunki Molden ja Ålesundin mahtisuku myös Görvell-nimisenä.
Eurooppalaisen arkkitehtuurin ja Unescon maailman kulttuuriperinnön listalle entisten Järvelöiden kaupunki kohosi mitä oululaisimpaan tapaan eli siksi, että sata ja yksi vuotta sitten, 23.1.1904, kaupunki tuhoutui tulipalossa ja rakennettiin jo seuraavana vuonna täydelliseksi Art nouveau -kaupungiksi pääsuunnittelijana arkkitehti Henrik Nissen. Nyt 100-vuotiaana tämä norjalainen arkkitehtuurin ihme on oululaisten ja hailuotolaisten matkavinkin kohde, kun Norja viettää itsenäistymisensä 100-vuotisjuhlia ensi kuussa.
Art nouveau nyt Kansallismuseossa 29.5. saakka ja Art deco Designmuseossa 8.5. saakka.