Romanialaiset kerjäläiset, katusoittajat ja ruusujen myyjät ovat jo pitkään olleet osa suomalaista katukuvaa. Oulussa pysyvästi asuvalla ja työskentelevällä romanialaisella Marialla on kerjäläisistä tiukka mielipide. "Ei, ei ja ei", Maria vastaa kysymykseen, pitäisikö säälintunteita herättäville kerjäläisille antaa rahaa.
Kerjäläisiksi Maria luonnehtii myös katukuvassa pyörivät ruusujen myyjät, jotka ovat muuttuneet entistä aggressiivisemmiksi. Oulun poliisi vastaanotti viime perjantaina ensimmäisenä kerran hätäkeskuksen kautta tulleen ilmoituksen, jossa ruusukauppiaan sanottiin käyttäytyneen hyökkäävästi. Poliisi toivoo, että vastaavista tapauksista ilmoitettaisiin heti, sillä hyökkäävää käytöstä ei pidä hyväksyä.
"Tällainen on kyllä aivan uutta. Kerjäläisiä, haitarin soittajia ja kukkien tarjoajia on Oulussa liikkeelle satunnaisesti, välillä he ovat poissa ja taas ilmestyvät. Poliisi ei voi heidän toimintaansa puuttua, mikäli he eivät häiritse ketään, mutta jos käytös on hyökkäävää, poliisi voi kirjoittaa häirikölle sakot", komisario Kari Seppänen Oulun poliisin järjestysosastolta kertoo.
Useat maksamattomat sakot voisivat Seppäsen arvion mukaan olla jopa maasta käännyttämisperuste. "Tosin tällaisesta ei ole vielä olemassa ennakkotapausta", Seppänen huomauttaa.
Myös poliisin mukaan ihmisten tulisi harkita, miten suhtautua kerjäläisiin. "Jos he huomaavat, että täältä saa ihmisiltä rahaa, eivät he minnekään lähde", komisario Kari Seppänen sanoo.
Kerjäläiset ovat todennäköisesti lähestulkoon kaikki Romanian romaneja, joista useimmat ovat jo tottuneita kaupunkien kiertäjiä.
"Pilaavat kaikkien maineen"
Haastatteluun peitenimellä suostuva romanialainen Maria, 35, on asunut Oulussa yli kymmenen vuotta. Hän tuli Suomeen työn perässä ja on myös työtä koko ajan tehnyt. Marian mielestä kerjäläisromanit pilaavat kaikkien romanialaisten maineen. "En tykkää heistä, en ole tykännyt koskaan. He pilaavat oululaisen katukuvan ja antavat Romaniasta väärän kuvan", Maria tuhahtaa.
Marian mukaan Romanian kerjäläisromanit saavat kotimaassaan tukea, mutta eivät ota sitä vastaan. "Heitä ei kiinnosta tarjottu koulutus eikä töiden hakeminen ja tekeminen. Kaikkien romanit eivät tietenkään ole tällaisia, mutta ne, jotka töitä tekevät, eivät ole kaduilla kerjäämässä."
Maria itse koki kerran synnyinmaassaan karvaan pettymyksen antaessaan rahaa kerjäläiselle. "Olin opiskelijakavereideni kanssa menossa kahvilaan, kun näin kadulla jalattoman kerjäläismiehen. Minun tuli häntä kovasti sääli ja annoin kahvirahani hänelle. Hetken päästä näin kuinka sama mies nousi seisomaan viemäriaukosta ja käveli rahoineni pois. Mikä huijari!", Maria harmittelee. Hän uskoo, että myös kainalosauvoilla liikkuvat ja sairaista lapsistaan tarinoita kertovat romanialaiset osaavat näytellä.
Porukan vanhin
päättää asioista
Kaleva yritti haastatella alkutalvesta paria Oulun hyytävässä viimassa haitaria soittanutta romanialaista katusoittajaa. Haastattelu eteni yhden kysymyksen verran. "Soitamme Oulussa, koska tarvitsemme rahaa", miehet ehtivät kertoa kunnes paikalle pölähtänyt maanmies tukki miesten suut.
"Tämä on hyvin tyypillistä romaneille. Joukossa on aina porukan vanhin, jonka sana on laki. Tuossa tapauksessa hän kielsi, ettei miesten sovi puhua toimittajalle. Myös naisten ja miesten välillä on tiukka hierarkia; mies on perheen pää ja päättää asioista", Maria tietää.
Maria myöntää, että rääsyissä kaduilla kulkevan kohtaaminen on vaikeaa. Selän kääntö tuntuu julmalta. "Mutta kyllä he siihen ovat tottuneet. He ovat itse osansa valinneet", Maria muistuttaa.
Viime lauantaina romanialaismies soitteli haitaria Rotuaarilla ja heilutti iloisesti kättään kuvaajan kuvatessa. Mies vakuutti olevansa pelkkä turisti, joka soittelee kadulla omaksi ilokseen. "Saan muutaman euron, joilla ostan kupin kahvia", mies sanoi.