Kerjäläisten virta levittyy Pohjois-Suomeen myös tänä kesänä. Ouluun kerjäläiset saapuvat pääosin omalla autolla, kertoo Oulun poliisi.
Poliisin tietojen mukaan pääkaupunkiseutu ja koko Etelä-Suomi on ruuhkautunut kerjäläisistä, joten lisätienestejä etsitään pohjoisesta.
Oulun poliisilla on tiedossaan kymmenkunta erillistä kerjäystapausta. Poliisin vinkkien mukaan kerjäläiset saapuvat lähinnä Romanian köyhältä maaseudulta.
Matkaan lähtevät hankkivat auton Keski-Euroopasta ja ylittävät Itämeren lautalla. Rahat matkaa varten lainataan kotimaasta. Yleensä matkaa tehdään ennalta tutussa seurueessa. Elintason nousua hamuavat lähtijät ovat joko naapureita tai sukulaisia keskenään.
Helsinkiin on asettunut vakituisesti iso joukko rahananojia. Pohjoiseen saapuvat taas viettävät liikkuvaa elämää ja rauhoittuvat harvoin sijoilleen.
Ouluun tulevat kerjäläiset saattavat palata kertareissun päätteeksi Helsinkiin tai jatkaa matkaansa Kajaaniin, Tornion kautta Ruotsiin tai jopa Lappiin Rovaniemelle asti.
Alhainen sosiaaliturva lyö kerjuulle
Matkalaisten kotiseudulla, Romanian aroilla, sosiaaliturvan taso hipoo 30 euroa kuussa. Suomessa kerjäläinen saattaa yltää vastaavaan päivässä. "Meillä on tiedossa, että päiväansio liikkuu 20-50 euron rajoilla", vahvistaa Oulun poliisin turvallisuustyön yhteyspäällikkö Pasi Rissanen.
Rissanen sanoo, ettei Oulusta ole tullut ilmoituksia kerjäyksen aggressiivisuudesta. Helsingissä tähänkin ilmiöön on jo törmätty. Poliisista muistutetaan, ettei kerjäläisille tule tarjota rahaa. Virallinen linja on, että ongelmiin tulisi puuttua lähtijöiden kotiseudulla.
Rissanen huomauttaa oleellisesta erosta kerjäämisen ja kaupustelun välillä.
Kaupustelusta Oulunkin poliisilla on runsaasti enemmän havaintoja kuin kerjäämisestä. Kaupustelu voi olla kerjäämistä aggressiivisempaa. Päätuotteita ovat olleet ruusut ja kiikarit.
Liikkuvuus vaikeuttaa puuttumista
Sekä poliisi että sosiaaliviranomaiset taustoittavat kerjäläisten jatkuvan liikkeen tekevän valvonnan työlääksi. Esimerkiksi lastensuojeluun tulevia ilmoituksia on lähes mahdoton tutkia, sillä havainnoista on raportoitu jälkijättöisesti ja tällöin perhe voi olla jo kaukana.
"Nämä pari ilmoitusta, jotka olemme saaneet kaupunkilaisilta, ovat tulleet sen verran myöhässä, ettemme ole voineet käydä tarkistamassa lasten oloja tai heidän kohteluaan. Olemme ryhtyneet toimiin, jotta voimme jatkossa reagoida nopeammin, jos tarvetta ilmenee", Oulun kaupungin lastensuojelupäällikkö Sisko Pirilä-Karlström toteaa.
Yleensä romanikulttuureista tulevat ovat varsin perhekeskeisiä ja huolehtivat lapsistaan hyvin.
Pirilä-Karlströmin mukaan kuva siitä, missä menee raja lapsen nuhtelun ja kaltoinkohtelun välillä, voi olla Romaniassa hyvinkin toisenlainen kuin Suomessa.
Jos kaupunkilaiset havaitsevat rajuja lapsiin suunnattuja otteita joko kantaväestön tai kerjäläisten keskuudessa, viranomaiset toivovat aiempaa rivakampaa yhteydenottoa.
Moni lastensuojelurikkomus jää pimentoon siksi, että asioihin ei puututa tai väliintulo tapahtuu liian myöhään.