Helsinki Kerjäläiset ovat tulleet pysyvästi Suomen kaupunkien katukuvaan. Kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia selvittäneen työryhmän mukaan kerjääminen on Euroopan unionin sisäisen liikkumavapauden haittapuoli.
"Kerjäläisyys on otettava huomioon, koska se on osa maailmaa, jossa elämme. Se, että asiaan on kiinnitetty näin paljon huomiota, todistaa, että emme ole turtuneet ihmisten hädälle", pohtii sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne.
Kerjäläisten määrän pelättiin lisääntyvän kesällä, mutta viranomaiskartoitusten perusteella kerjäläisiä on nyt vain alle sata. Yhteydenottoja kerjäläisistä on tullut sisäministeriöön Maarianhaminasta pohjoisimpaan Suomeen asti.
Sisäministeriön poliisiosaston poliisiylitarkastaja Esko Ruokonen kertoo, että katukuvassa liikkuu myös muita ryhmiä, kuten kaupustelijoita ja katusoittajia.
"Näillä ei ole mitään tekemistä kerjäläisryhmän kanssa. Laittomuuksiin tullaan puuttumaan", Ruokonen vakuuttaa.
Käytännössä kerjäläisten yhteydet viranomaisiin ovat heikot.
"Leimaa-antavaa on, että kerjäläiset välttävät ottamasta yhteyttä viranomaisiin. Toimeentuloturvaa ei haeta, eikä sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon oteta yhteyttä muutoin kuin äärimmäisessä tilanteessa", Sirkku Päivärinne kertoo.
Hän muistuttaa, että viranomaiset eivät voi ottaa kerjäläisiin yhteyttä ilman perustetta. Työryhmän linjauksen mukaan etenkin lastensuojelutapauksissa puuttumiskynnyksen tulee olla alhaalla. Viranomaisten on puututtava asiaan, jos kansalaisilta tulee ilmoituksia mahdollisista lastensuojelurikkomuksista.
Esitteillä tietoa rekisteröinnistä
Työryhmä ehdottaa teetettäväksi esitteitä esimerkiksi EU-kansalaisten rekisteröintivelvollisuudesta. EU-kansalaisen tulee rekisteröityä, jos hän viipyy toisessa unionin maassa yli kolme kuukautta. Esitteen avulla voidaan tiedottaa neutraalilla tavalla henkilöiden omalla äidinkielellä.
"Viranomaisetkin tuntevat huonosti rekisteröintivelvollisuutta. Esitteen avulla velvollisuus olisi helppo nostaa esille, jos esimerkiksi poliisi jo selvittää kyseisen henkilön asioita. Lisäksi niitä voitaisiin jakaa katuprojekteissa, ja ne olisivat helposti tulostettavissa nettisivuilta. Tiedottamisen ei tarvitse olla monimutkaista", sanoo Päivärinne.
Poliisin näkökulmasta raportti on riittävä eikä lisäohjeistus ole tarpeen. Helsingin kaupungin kannalta raportti ei sen sijaan riitä.
"Meidän työmme vasta alkaa tästä. Nyt ruvetaan miettimään, mitkä ovat hyvät ohjeet tässä asiassa ja miten ne toteutetaan", kertoo projektipäällikkö Johanna Seppälä Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusosastolta.
Seppälä haastaa kuntia entistä parempaan yhteistyöhön. Poliisilla on koko maan kattava rekisteri, mutta kunnat kirjaavat asioita kukin omiin järjestelmiinsä.
Ministeri painottaa EU:n jäsenmaiden vastuuta
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (r.) pitää kerjäläisraporttia realistisena. Suomessa kerjääminen on Euroopan mittakaavassa pieni asia, eikä radikaaleihin toimiin ole tarvetta.
Ministeri kertoo tarttuneensa Romanian romaneiden tilanteeseen europarlamentaarikkona jo 2000-luvun alussa. Asiat eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan kehittyneet toivotulla tavalla.
"Vaikka asiaan on satsattu Euroopassa huomattavasti, tilanne ei ole muuttunut. Jokaisella jäsenvaltiolla on vastuunsa", Thors painottaa.