Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti suomii kovin sanoin maakunnallisten työvoima- ja elinkeinokeskusten eli te-keskusten yrityspalveluja virkamiesmäisyydestä ja yrityksille hyödyttömien konsulttipalvelujen tukemisesta.
Maanantaina Oulussa pidetyssä Pohjois-Suomen parhaat kasvuyrittäjät -tilaisuudessa puhuneen Lahden mukaan 90-luvulla haudattu Kehitysaluerahasto eli Kera toimisi nykytilanteessakin paljon tehokkaampana yrittäjyyden edistäjänä kuin te-keskukset.
Lahti kaipaa Keraa nimenomaan tavallisten yritysten selkänojaksi, sillä Keran jatkajalla Finnveralla ei ole siihen enää riittävästi resursseja.
"Yksi iso ratkaisu julkisen puolen selkeyttämiseksi olisi se, että Kera luotaisiin uudelleen kunta-Kerana, jolloin kunnalliset kehitysyhtiöt liittoutuisivat yhteen ja niille annettaisiin riittävät pelimarkat. Tällöin te-keskus olisi yritysosastollaan vain näiden rahoitusten hallinnoija. Kera oli aikoinaankin maailman paras alueellisena investointipankkina", Lahti suitsuttaa ja huomauttaa, että tällaisen mallim toimivan hyvin muun muassa Ruotsissa.
Keran rinnalle Lahti nostaisi Teknologian kehittämiskeskus Tekesin, joka on osoittautunut erinomaiseksi teknologiayritysten avustajaksi.
"Tekes-ohjelmassa katsotaan aina, että ohjelma on yrityslähtöinen ja yritys saa omalle työlleen helpotusta eli saa palkata väkeä kehityshommiin. Te-keskusten konsulttihäsläys menee niin, että kaiken edun saa kouluttajakonsultti - siinä ei ole mitään yrityslähtöistä, että sinä osallistut johonkin yleiseen ohjelmaan. Te-keskusten surkeus on siinä, että se on virkamies- ja konsulttilähtöistä. Kerassa tehtiin yrityskohtaista työtä. Oulun ihmekin on luotu sillä, että edellä kulkee yrittäjä ja hänen näkemyksensä ja yksityinen raha ja sitten vasta siihen sovitellaan julkiset instrumentit eikä toisinpäin", Lahti lataa.
Ratkaisevia virheitä
Lahden Kera-puolustus lähtee liikkeelle jo kaukaa 70-luvulta, jolloin luotiin perusta Suomen 80-luvun talousihmeelle. Silloin maahan luotiin kolme yrittäjyyden edistämisen järjestelmää, joiden johdolla talous saatiin hurjaan kasvuun ja työttömyys puristettua lähes nollaan: Tekes, Kera ja yksityisiä laatukonsultteja välittävä PKT-säätiö.
Hengissä säilyneen Tekesin toiminnalle Lahti antaa siis tunnustusta, mutta Keran ja PKT-säätiön tehtäviä osittain hoteisiinsa ottaneille te-keskuksille ymmärrystä ei riitä. Lahden mukaan 1992 tehtiinkin tuhansia elinkelpoisiakin yrityksiä kaatanut suuren luokan virhe.
Kauppa- ja teollisuusministeriö ei Lahden mukaan ensinnäkään kuunnellut pk-yritysten asemaa kaksi vuotta pohtineen työryhmän ehdotuksia muun muassa Tanskan mallin mukaisesta verkostotalouden ohjelman käynnistämisestä. Toisena virheenä Lahti pitää sitä, että yritysten apuna toimineiden, teollisuuden ja elinkeinoelämän luomien ja tukemien PKT-säätiön ja Keran alasajo aloitettiin.
"Kun te-keskukset olivat syntymässä, tehtiin se ratkaiseva valinta, että valtio purkaa tavallisten firmojen parhaan tukijan eli Keran. Vuonna 1993 oltaisiin tarvittu kovan luokan ammattilainen yritysten puolelle pankkeja vastaan: Keralla olisi ollut kanttia estää turha ja totaalinen kriisi."
1990-luvun virheet näkyvät nyt siinä, että Suomessa on kadonnut sekä usko yrittäjyyteen että yritysten uskallus kasvuun.
"Yrittäjät näkivät, mitä puolelle yrittäjäsuvuista kävi eli ne menettivät omaisuuttaan, vaikkeivät tehneet muuten mitään väärin kuin velkaannuttivat yhtiönsä ja ottivat riskejä", Lahti sanoo.